H:\\NKBR\\logos\\logo_monivari.jpg

POHJOIS-KARJALAN BIOSFÄÄRIALUE

Uutiskirje 


Joulukuu 2014

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen uutiskirjeen

Fennoskandian vihreä vyöhyke -teemanumero

_______________________________________________________________

 

Fennoskandian vihreä vyöhyke hakee muotoaan


dialogue_forum.jpg 

Suomen, Venäjän ja Norjan raja-aluetta kutsutaan Fennoskandian vihreäksi vyöhykkeeksi (FVV), jonka ytiminä ovat alueen lukuisat suojelualueet. Syrjäisen raja-alueen toiminnot sisältävät kuitenkin paljon muutakin kuin luontoa ja 1300 km pitkällä alueella on paljon toimijoita rajan molemmin puolin. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on ollut mukana kehittämässä vihreää vyöhykettä koko olemassaolonsa ajan, eikä ole ihme, että biosfäärialueen henki tulee nykyisistä tavoitteista hyvin esille.

 

Vihreän vyöhykkeen toiminnallisia tuloksia on aikemmin käsitelty useassa konferenssissa ja kokouksessa. Kuusamossa 18.-20.11.2014 pidetty Green Belt of Fennoscandia Dialogue Forum syventyi ensimmäistä kertaa vihreän vyöhykkeen yli 20-vuotisen historian aikana muotoilemaan toiminnalle yhteisesti hyväksyttyjä käytännön muotoja ja tavoitteita. Toimintaa on ohjannut Suomen Ulkoministeriön rahoittama, vuoden 2014 loppuun päättyvä hanke. Käytännön toimia on rahoitettu pääasiassa EU:n ja Venäjän välisistä ENPI-ohjelmista.

 

Rahoitusjärjestelyt ovat jatkossakin tärkeitä. EU:n raja-aluekehityksen CBC-hankkeiden (Cross-Border Cooperation) rahoituskehys säilyy lähes ennallaan nykyiseen Naapuruusohjelmaan verrattuna.  Ohjelma-asiakirjat ovat paraikaa hyväksymisprosessissa ja oletuksena on, että ohjelma alkaa vuodenvaihteessa 2016. Toiminnan alkaminen on kuitenkin vielä epävarmaa myös kireän kansainvälisen tilanteen takia.  

 

Tutustu Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen Ympäristöministeriön sivuilla!

 

_______________________________________________________________

 

Green Belt of Fennoscandia Dialogue Forumista uutta pontta paikallistason toimiin - haasteena ylimaakunnallinen toiminta

 

E:\pelkonen2.JPG"Fennoskandian vihreä vyöhyke yhdistää meidät globaaliin biodiversiteetin kehittämisohjelmaan. Saimme voimakkaan viestin tarttua toimeen paikallistasolla, sillä paikallistoimista kertyy suurempi kokonaisuus", kertoo emeritusprofessori ja Vihreän vyöhykkeen Karjalan työryhmän puheenjohtaja Paavo Pelkonen. 

 

Vihreän vyöhykkeen suojelualueiden verkosto on lähtökohta kaikelle yhteistoiminnalle. "Vihreän vyöhykkeen ydin on kansainvälisyydessä, jonka kautta samanlaisiin tavoitteisiin tähtäävät alueet tukevat toinen toisiaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole ylhäältä alas määräytyvää toimintaa, vaan kaikki toiminta on kehitettävä aluetasolla. Tulevaisuuden haasteena on erityisesti ylimaakunnallisen toiminnan organisoiminen", Pelkonen kertoo.

 

Paavo Pelkonen oli kokouksen avaussession puheenjohtaja. 

_______________________________________________________________

 

Vihreässä vyöhykkeessä hyvä yhteistyötahto ulkopoliittisesta tilanteesta huolimatta

 

270_itkoset.jpgVihreän vyöhykkeen Venäjä-yhteistyössä on odottava tilanne. Hankevalmisteluja tehdään koko ajan, vaikka ulkopoliittisen tilanteen vuoksi EU-rahoituksesta ei ole tällä hetkellä varmuutta. "On hienoa nähdä, että ulkopoliittinen kriisi ei kuitenkaan ole vaikuttanut käytännön yhteistyöhön ja menossa oleviin hankkeisiin", toteaa Metsähallituksen luontopalvelujen kehityspäällikkö Pertti Itkonen.

 

Itkonen kehuu Green Belt of Fennoscandia Dialogue Forumissa ollutta positiivista henkeä yhteistyön jatkamiseksi. "Vihreän vyöhykkeen tärkein funktio onkin toimia yhteistyöfoorumina, joka mahdollistaa yhteisten tavoitteiden toimeenpanon niin maakunnallisella kuin valtioiden rajojen ylittävällä tasolla."

 

Itkonen kertoo foorumissa olleen esillä runsaasti ideoita, mutta konkreettisia hankkeita ei voi aloittaa ennen rahoituskuvioiden selkeytymistä vuoden 2015 aikana. "Onneksi muitakin rahoituskanavia on olemassa ja yhteistyötä voi tehdä myös ilman hankerahoitusta", toteaa Itkonen. Pertti Itkonen on vihreän vyöhykkeen Lapin alueen toimintaryhmän sihteeeri. Puheenjohtajana Lapissa on Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

 

Kuvassa (vas.) Pertti Itkonen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Itkonen.

_______________________________________________________________

 

Alueiden eroavaisuudet ovat yhteistä pääomaa

 

270_frank.jpg"Vapaus alueellisten näkökohtien ja yhteistyömuotojen hyödyntämiseen on yksi Fennoskandian vihreän vyöhykkeen vahvuuksista. Vaikka kukin alue korostaa omia avaintekijöitään, yhteistyöllä luonnonperinnöstä saadaan myös yhteistä pääomaa", toteaa vihreän vyöhykkeen Kaakkois-Suomen työryhmän puheenjohtaja Frank Hering. Kaakkois-Suomen erityispiirteenä on vihreän vyöhykkeen "sininen ulottuvuus", johon kuuluu muun muassa norppayhteistyö Saimaan ja Laatokan norppakantojen suojelemiseksi, vaelluskalajokien kunnostaminen, Itämeren kansallispuisto sekä merisuunnittelu yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa.

 

Vaalimaan rajanylityspaikan läheisyys sekä siihen liittyvät maankäytön paineet ja rajatoimintojen kehittäminen korostavat suojelualueiden ulkopuolella olevien arvokohteiden merkitystä. "On tärkeää nähdä, että luonnonsuojelu ei ole este vaan mahdollisuus elinkeino- ja aluekehitykselle", lisää Hering.

 

Frank Hering esittelee työryhmätyön tuloksia.

_______________________________________________________________

 

LIFE-rahoitusinstrumentti soveltuu vihreän vyöhykkeen hankkeisiin

 

270_tiira.jpgEU:n ympäristöalan rahoitusinstrumentti LIFE on rahoittanut Suomen merkittävimpiä kansallisia luonnonsuojeluhankkeita vuodesta 1995 lähtien. Metsähallituksen luontopalvelujen kehityspäällikkö Mikko Tiira kertoi Dialogue Forumissa, että LIFE-hankkeiden painotus on käytännön tekemisessä, mikä soveltuu hyvin myös vihreän vyöhykkeen ja biosfäärialueiden toimintaan. ”Yhteistyömahdollisuudet vihreällä  vyöhykkeellä ovat aiempaa paremmat, sillä hankkeissa voi jälleen olla EU:n ulkopuolisia kumppaneita. Venäjä onkin jo mukana Ahma LIFE –hankkeessa, jossa selvitetään ahmojen liikkumista yli rajojen DNA-näytteiden avulla,” kertoo Tiira.

 

Haasteena toki on osoittaa, että Venäjällä tai Norjassa tehdyillä toimilla on suoria mitattavia vaikutuksia Suomessa. ”Hyviä aiheita ovat esimerkiksi lajihankkeet (esim. metsäpeura), ennallistaminen rajaan rajoittuvilla alueilla tai suojelualueiden perustaminen Venäjällä. Luonnonsuojeluhankkeisiin voi sisältyä myös vaikkapa luontomatkailun tai kulttuuriperinnön edistämistä,” Tiira laajentaa.          

 

Mikko Tiira avaa Life-rahoitusinstrumentin sisältöä.

_______________________________________________________________

 

Osallistu vihreän vyöhykkeen alueellisiin työryhmiin - ota yhteyttä

 

Lapin alue

sihteeri Pertti Itkonen, Metsähallitus (pertti.itkonen(at)metsahallitus.fi)

 

Karjalan alue

sihteeri Sari Alatossava, Metsähallitus (mikko.tiira(at)metsahallitus.fi)

sihteeri Timo J. Hokkanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus (timo.hokkanen(at)ely-keskus.fi)

 

Kaakkois-Suomen alue

Mikko Tiira, Metsähallitus  (mikko.tiira(at)metsahallitus.fi)

 

_______________________________________________________________

 

Pieniä ilmastotekoja 

 

Carpool.PNGLiikenteen osuus kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Tästä tieliikenteen osuus on noin 90 prosenttia, josta noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoista. Kimppakyydit ja julkinen liikenne ovat helppo tapa pienentää työ- ja vapaa-ajan matkoista aiheutuvia päästöjä. Netistä löytyy lukuisia ilmaisia sivustoja, joilla voi etsiä kyytejä ja kyytiläisiä: esimerkiksi kyydit.net, greenriders.fi, kimppakyyti.fi ja kimppa.net. Lisäksi Facebookista löytyy runsaasti kimppakyytiryhmiä. 

 

Mie cycle JNS.PNGPyöräily autoilun sijasta pitää hyvässä kunnossa ja säästää rahaa ja luontoa. Joensuu pyrkii määrätietoisesti kehittämään ympärivuotisia pyöräilyolosuhteita ja onkin valittu vuoden pyöräilykunnaksi vuonna 1999 ja 2014. Joensuun neljä pyöräilyvuoden- aikaa -hankkeen tavoitteena on nostaa Joensuu ympärivuotisen pyöräilyn mallikaupungiksi Suomessa. Hanke toteuttaa talvipyöräilykamppanjan, jossa 28.11. alkaen seurataan 14 paikallisen ihmisen talvipyöräilykokemuksia. 

 

Kuvat: carpooling.com ja joensuuntalvipyorailykampanja.blogspot.fi 

_______________________________________________________________

 

Pyöräilyn iloa työpaikkakokouksiin

 

Conference Bike.PNGPyöräillessä pystyy myös kokoustamaan! Hollantilainen Eric Staller on kehittänyt seitsemänistuttavan konferenssipolkupyörän (Conference Bike), jossa matkustajat istuvat ringissä yhden ohjatessa. Polkupyörän elegantin voimansiirto-järjestelmän ansiosta kaikki kyydissä olevat voivat polkea ja keskustella kasvotusten yhtä aikaa. Pyörää käytetään mm. yritysten ryhmäytymisen apuna Kööpenhaminassa, turistipyöränä San Franciscossa ja sokeiden pyöräilyssä Dublinissa.

 

Kuva: conferencebike.com 

_______________________________________________________________

 

Tulevia tapahtumia 

 

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Karjalan työryhmän kokous Pohjois-Karjalassa 10.2.2015

 

_______________________________________________________________


Muita biosfäärialueeseen liittyviä aiheita

 

Mitä biosfäärialueet ovat?

Man and the Biosphere Programme

UNESCO

Ekotehokkuus

Biosfäärialueen hankkeita

Liity verkostoon 

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen ohjausryhmä 2014-2016