Koitajoen ja sen valuma-alueen arvojen kartoitus

 

Koitajoen ja sen valuma-alueen arvoja kartoitettiin 31.10.2017 - 31.1.2018 kaikille avoimella verkkokyselyllä, joka toteutettiin Mapita Oy:n Maptionnaire-sovelluksella. Kyselyyn vastattiin merkkaamalla karttapohjaan omasta mielestä tärkeitä luonto-, kulttuuri- ja talousarvoja sekä mahdollisia parannusta tai muuta huomiota vaativia kohteita.

 

Kyselyyn vastasi yhteensä 295 henkilöä ja paikkoja merkittiin lähes tuhat kappaletta.

 

 

arvokyselyn tulokset

 

Alla on avattu lyhyesti kyselyn tuloksia. Koosteen vastauksista karttoineen löydät tästä: Maptionnaire-kyselyssä esiin nousseet Koitajoen pääuoman seudun arvokkaat paikat ja ongelma-alueet sekä Freshabit-hankkeessa käynnissä olevat kunnostustoimenpiteet.

 

Merkittäviä kohteita


Luontoarvoiltaan tärkeiksi kohteiksi merkattiin erityisesti Koitajoen meanderoivia jokiosuuksia sekä koskialueita. Lisäksi merkittäviksi koettiin planktonsiian kutupaikat, linnusto sekä jokea ympäröivät suoalueet. Myös Koitereen harjusaaristo sekä Patvinsuon kansallispuisto keräsivät useita merkintöjä.

 

Kulttuuriltaan arvokkaaksi merkittiin muun muassa Möhkön alue sekä sotahistoriaan ja runolauluperinteeseen liittyviä kohteita. Lisäksi tärkeiksi arvioitiin Koitereen kivikautinen asuinpaikka, vanhan Lutin tasavallan alue sekä Koitajoen uittohistoria.

 

Harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia, kuten paikkoja vesillä liikkumiseen, marjastukseen, kalastukseen ja luonnon tarkkailuun, nähtiin laajasti koko alueella. Tärkeimmiksi kohtaamisen paikoiksi arvioitiin Koitajoen nuotiopaikat, venesatama sekä tanssilava ja Möhkön ruukin ympäristö. Taloudellisesta näkökulmasta mahdollisuuksia nähtiin matkailussa, metsätaloudessa, kalastuksessa sekä palveluiden kehittämisessä.

 

Toimenpiteitä vaativia kohteita ja ongelma-alueita


Arvokkaiden kohteiden lisäksi Koitajoen valuma-alueella tunnistettiin useita ongelma-alueita sekä toimenpiteitä vaativia kohteita.  Esiin nousivat erityisesti järvilohen ja planktonsiian kutualueiden turvaaminen, vedenpinnan suuret tasovaihtelut, eroosio ja pohjan liettyminen sekä huoli turvetuotannon ja metsätalouden vaikutuksista.

 

Möhkön ja Nuorajärven alueella vastauksissa nousivat esille lisäksi veden samentuminen, kalojen korkeat elohopeapitoisuudet ja sinileväkukinnot. Mäkränsuon turvetuotantoaluevaraus maakuntakaavassa aiheutti huolta.

 

Mekrijärvellä ja sen ympäristössä merkittiin myöskin rehevöitymistä, sinileväkukintoja ja kalastorakenteen muuttuminen särkikalavaltaiseksi. Lisäksi ehdotettiin suoalueiden ennallistamista ja kiintoainekuormituksen vähentämistä.

 

Kesonsuon seudulle toivottiin kotien ja laavujen parempaa ylläpitoa sekä kalastuksen turvaamista. Mainintoja tuli myös veneväylien epäselvästä merkinnästä sekä planktonsiian kutualueista.

 

Ala-Koitajoella (Haapajoen ja Rahkeenveden välinen Koitajoki) huolta aiheuttivat riittävän virtaaman takaaminen, Pamilon voimalaitoksen vaikutukset eroosioon, järvilohen lisääntymismahdollisuudet sekä vanhojen metsien hakkuut. Toiveena oli melontareittien turvaaminen myös kunnostettavilla koskialueilla.

 

Muut toimenpiteet

 

Planktonsiika

Järvilohi

Kunnostukset

Arvojen kartoitus

Seuranta

 

 

Freshabit Koitajoella

 

Koitajoki

Toimenpiteet

Yhteistyöryhmä

Koitajoki-Koitere -foorumit

Matkailu

Kansainvälisyys

 

 

Maptionnaire esimerkkikuvaEsimerkki kyselyn tulosten koonnista.