Planktonsiika

 

Freshabit-hankkeessa kartoitetaan Koitajoen planktonsiian kutupaikkoja sekä kunnostetaan niitä. Tavoitteena on tarkentaa kutupaikkojen sijaintitietoja, arvioida kunnostustarpeet sekä kunnostaa tärkeimmät alueet. Työtä tehdään yhteistyössä Koitajoen kalastusalueen kanssa.

 

Koitajoen planktonsiika (Coregonus lavaretus f. pallasii) on tiheäsiivilähampainen virtakutuinen siikamuoto, joka on uhanalaisluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi. Alkuperäistä planktonsiikaa esiintyy Vuoksen sekä Kymi- ja Oulujoen vesistöalueilla. Yksi tärkeimmistä vielä luonnossa lisääntyvistä planktonsiikakannoista on Koitajoen kanta. Koitajoen kanta on kuitenkin taantunut ja sen uhkana mm. kutualueiden liettyminen ja risteytyminen harvasiivilähampaisen ns. tuppisiian kanssa.

 

Koitajoen siika kutee loka-marraskuun vaihteessa Koitajoessa. Nykytietojen mukaan tärkeimmät kutualueet sijaitsevat Nuorajärven ja Lylykosken välisellä alueella. Siikaa on perinteisesti nuotattu tällä alueella, mutta viime vuosina kalastus on rajoittunut vain muutamille apajille. Säännöllinen nuottakalastus pitää kutupaikat puhtaana ja parantaa mädin selviytymistä. Tutkimusten mukaan kutupaikoista ainakin osa on liettynyt metsätalouden ja turvetuotannon kiintoainepäästöjen vuoksi.

 

Kutupaikkojen kartoitus

Koitajoen planktonsiian kutupaikkojen määrästä ja laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, joten niitä kartoitetaan useilla eri tavoilla. Näitä keinoja ovat muun muassa kaikuluotaus sekä mätipumppaus. Lisäksi kartoitusta on tehty tutkimussukellusten ja kyselytutkimusten avulla.


Kutupaikkojen kunnostusmenetelmät

Hankkeessa tehdään valuma-aluekunnostuksia Kesonsuon alueella sekä pääuoman pohjoispuolella oleville raviinialueille. Kunnostukset vähentävät pääuomaan päätyvää kiintoainetta, joten kutupaikat eivät liety yhtä nopeasti puhdistuksen jälkeen. Alueelle tulee kuitenkin vielä turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamia kiintoainepäästöjä. Kutupaikkojen kunnostukseen mahdollisia menetelmiä ovat puhdistus raivausnuotan avulla sekä imuruoppaus. Kalastusta haittaavat myös uitosta jääneet uppopuut sekä vanhat uittorakenteet eli ukot, joita on tarkoitus osittain poistaa.

 

Seuranta

Tavoitteena on seurata kunnostustoimien pysyvyyttä ja merkitystä Koitajoen planktonsiian lisääntymismenestykselle. Seurannassa käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin alkukartoituksessa. Seurantaa tehdään kaikuluotauksen, mätipumppauksen, mädinhaudontakokeiden sekä kutusiikojen pyynnin avulla.