Ilmastonmuutos 

 

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan yleensä nykyistä ihmistoiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvien kasvihuonekaasupitoisuuksien aiheut- tamaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttaminen, maatalous ja trooppisten metsien tuhoaminen lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia ja aiheuttavat maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua. Ilmaston lämpeneminen näkyy alueellisina lämpötilan, sateisuuden ja tuulisuuden muutoksina sekä merenpinnan nousuna. Jään ja lumen määrä vähenee ja äärimmäisten sääilmiöiden voimakkuus ja esiintymistiheys kasvaa. Lämpenemisen myötä ilmastovyöhykkeet siirtyvät vähitellen päiväntasaajalta kohti napoja, mikä vaikuttaa lajien elinympäristöjen sijaintiin laajassa mittakaavassa. Ekosysteemien sopeutumiskyvyn ylittyessä yhä useampi laji tulee aiempaa uhanalaisemmaksi tai kuolee sukupuuttoon.

 

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on hillitä ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, jotta lämpenemisen vaikutukset pysyisivät siedettävinä ja ekosysteemit ehtisivät sopeutua sen aiheuttamiin muutoksiin luonnollisella tavalla. Avainasemassa on ihmistoiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastosopimus (1992), Kioton pöytäkirja (1997) ja EU:n ilmasto- ja energiapaketti (2008). Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 21 % päästökauppasektorilla ja 16 % päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (mm. liikenne, maatalous, lämmitys, jätehuolto) vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

 

Pohjois-Karjalan tavoitteena on olla kokonaan öljyvapaa maakunta vuoteen 2030 mennessä ja vähentää kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä EU:n päästötavoitteita enemmän, mikä onkin toistaiseksi onnistunut. Maakunnan suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto ja liikenne, jotka vastasivat 81 % vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden osuus kokonaispäästöistä oli 15 % ja jätehuollon 4 %. Fossiilisten polttoaineiden vähentäminen lämmitysenergian lähteenä on merkittävin keino vähentää maakunnan hiilidioksidipäästöjä, sillä esimerkiksi liikenteen päästöihin on vaikeampi vaikuttaa pitkien välimatkojen vuoksi. Pohjois-Karjalassa ilmastonmuutoksen tuomat haasteet halutaan nähdä mahdollisuutena, jonka avulla maakuntaan voidaan luoda uutta innovatiivista osaamista ja liiketoimintaa. Maakunnassa on jo nyt kansainvälisesti tunnettua bioenergia-alan huippuosaamista ja laitevalmistusta. Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalassa panostetaan uusiutuvan energian käytön, tuotannon ja viennin kasvattamisen ohella myös energiatehokkuuden parantamiseen ja energianeuvontaan.

 

Lisätietoja 

 

Laske oma ilmastovaikutuksesi!

- Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti

- WWF Suomen Ilmastolaskuri 

- Suomen ympäristökeskuksen hiilijalanjälkilaskureita

yrityksille ja kunnille

 

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

 

Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

 

Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 

 

Ilmasto-opas on kattava sivusto ilmastonmuutoksesta,

jota ylläpitää Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Aalto-yliopisto

 

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta ymparisto.fi:ssä ja

Ympäristöministeriön sivuilla

 

Ympäristöministeriön asettama Ilmastopaneeli tukee

tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä

 

Ilmasto.org on suomalaisten ympäristöjärjestöjen

ylläpitämä sivusto ilmastonmuutoksesta 

 

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Työ- ja

elinkeinoministeriön sivuilla

 

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia Maa-

ja metsätalousministeriön sivuilla