Pohjois-Karjalan biosfäärialue rakentuu useiden luonnon-suojelualueiden ympärille. Jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen luontonsa. Alueista tunnetuimpia ovat kansallispuistot.

Luonnonsuojelualueet Pohjois-Karjalassa:

- Kesonsuo
- Koivusuon luonnonpuisto
- Kolin kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto
- Ruunaan luonnonsuojelu-alue

Biosfäärialue kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen.

Maisema muodostuu pääasiassa soista, joita on etenkin alueen itäosassa, ja metsistä. Lajistoltaan monipuolisempia ovat lettosuot, joissa kasvaa mm. useita uhanalaisia kämmekkäkasveja. Alueella sijaitsee useita pieniä järviä ja lampia. Suurin alueen järvistä on Koitere ja pisin joista lähes 200 kilometrin mittainen Koitajoki.

Eläimistö

Eläinlajistossa alueella on sekä pohjoisia että itäisiä piirteitä. Nisäkkäitä alueella elää niukasti, vaikka luonnollinen rajanylitys Venäjän suunnalta on tuonut uusia yksilöitä. Nisäkkäistä alueella tavataan karhua, sutta, ahmaa, näätää, ilvestä, hirveä ja metsäpeuraa. Linnusto on monipuolista. Alueella asuu mm. ruisrääkkä, kaakkuri, kehrääjä, sinipyrstö, metsähanhi, kuukkeli, pohjantikka, mustalintu, pikkusieppo, laulujoutsen, tuulihaukka ja nuolihaukka.

Kasvisto

Kasvisto on alueella niukahkoa. Valtalajeja ovat mänty ja metsäkuusi. Lisäksi raudus- ja hieskoivu ovat yleisiä. Kenttäkerros muodostuu varpulajeista, johon kuuluvat mustikka, puolukka ja kanerva. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta. Suojeltavista kasveista alueella elää mm. uhanalaiset puna- ja kaitakämmekkä.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöhaasteista myös Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjala sijaitsee pohjoisen havumetsävyöhykkeen länsireunalla, jossa mantereinen ja merellinen ilmasto kohtaavat. Harvaanasutulle maakunnalle on luonteenomaista metsien, soiden, vaarojen ja vesistöjen runsas määrä. Myös erämaista luontoa on vielä jäljellä etenkin suurimmilla suojelualueilla.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue pyrkii toiminnallaan edistämään luonnon ja

maiseman monimuotoisuutta.

Tavoitteena on yhteensovittaa ihmisen toiminta ja

luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Luonnonvarat

Pohjois-Karjala on rikas luonnonvaroiltaan. Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat hyvin yleisiä ja taloudellisestikin merkittäviä luonnon käyttötapoja. Toisaalta tehokas luonnonvarojen hyödyntäminen näkyy maakunnan maisemassa etenkin metsä-, saha- ja kaivosteollisuutena. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen käyttö kulkevat käsi kädessä. Käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävällä tavalla turvataan samalla lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Pohjois-Karjalan tärkein luonnonvara on metsät, jotka kattavat 89 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutoksista huolimatta metsä- ja sahateollisuudella on edelleen merkittävä vaikutus Pohjois-Karjalan aluetalouteen ja työllisyyteen.

Metsäalan erityisosaamista ovat muun muassa metsän korjuuteknologia ja -logistiikka sekä metsätutkimus. Viime vuosina rinnalle on noussut uusiutuvien metsäbioenergiamuotojen käyttö ja kehittäminen sekä niihin liittyvä materiaali- ja teknologiayhteistyö. Puuntuotannon lisäksi metsä-luonnonvaroilla on merkittävä rooli metsästyksen, marjastuksen, sienestyksen ja luonnon virkistyskäytön sekä luontomatkailun kehittämisen kannalta.

Metsien lisäksi Pohjois-Karjalassa on runsaat sora- ja hiekkavarannot sekä kiviaineksen hyödyntämiseen soveltuva maaperä. Maakunnassa onkin kovien kivilaatujen louhinta- ja jalostustoimintaa sekä vuolukivi- ja kallio-kiviaineksia tuottavaa teollisuutta. Maakunnan alueella on myös useita taloudellisesti merkittäviä ja tyypiltään erilaisia malmiesiintymiä. Pohjois-Karjalan biosfäärialueella toimii Pampalon kultakaivos.

Pohjois-Karjalassa on myös pitkät perinteet elintarvikealalla. Maakunta on Suomen kärkitasoa niin raaka-ainetuottajana kuin -jalostajana.

Kansallispuistot

Pohjois-Karjalan biosfäärialue rakentuu useiden luonnonsuojelualueiden ympärille. Jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen luontonsa. Alueista tunnetuimpia ovat kansallispuistot.

Muut suojelualueet

Ilomatsissa Koitajoen alueella sijaitseva Koivusuon luonnonpuisto on perustettu turvamaan itäsuomalaista suo- ja metsäluontoa. Luonto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana tutkimusalueena, joten siellä liikkuminen on sallittua vain merkityillä retkeilyreiteillä. Koivusuo ei ole kokonaan luonnonpuistoa, vaan osa siitä on ojitettu turvetuotantoalueeksi.

Ruunaan retkeilyalue

Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta salomaata, jonka laajat alueet sopivat hyvin ympärivuotiseen samoiluun. Luonnonsuojelualueen rauhassa voi nauttia kiireettömästä tunnelmasta kaukana tungoksista. Vaellusta voi jatkaa alueen länsireunalla kulkevaa Karhunpolkua pitkin vaikka Patvinsuon kansallispuistoon. Ruunaan luonnonsuojelualueelle ei johda tietä, joten parhaiten sinne pääsee vesitse veneellä tai kanootilla. Luonnonsuojelualueen vieressä sijaitsee Ruunaan retkeilyalue, jonka läpi virtaa Lieksanjoki koskineen.

Hyödyllisiä linkkejä

Sivustolla paljon yleistitoa Suomen luontokohteista sekä erilaisista retkikohteista.

Suomen Ympäristökeskuksen verkkosivut.

Pohjois-Karjalan matkailuun suunnattu sivusto, jossa paljon infoa Pohjois-Karjalan alueen matkakohteista sekä luonnosta.

Alueen luonto ja luonnonvarat