{"id":9601,"date":"2022-01-26T13:34:36","date_gmt":"2022-01-26T11:34:36","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?page_id=9601"},"modified":"2025-12-29T17:40:32","modified_gmt":"2025-12-29T15:40:32","slug":"freshabit-koitajoki-osahankkeen-tehtyja-toimenpiteita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/toiminta\/hankkeet\/paattyneet-hankkeet\/freshabit-life-ip-koitajoki\/freshabit-koitajoki-osahankkeen-tehtyja-toimenpiteita\/","title":{"rendered":"Freshabit Koitajoki -osahankkeen toimenpiteit\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Toimenpiteet<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Koitajoen osahankkeessa painopiste on vesist\u00f6n ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Keskeisi\u00e4 toimia ovat valuma-alue- ja elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostukset. Hankkeessa toteutetaan lis\u00e4ksi Koitajoen planktonsiian sek\u00e4 j\u00e4rvilohen kutualueiden kunnostusta. Luonnon monimuotoisuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ojitettujen soiden ja pienvesien kunnostuksilla.<\/p>

\u00a0<\/p>

Hankkeessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Hietaj\u00e4rvell\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6n yhdennetyn seurannan alueella, 1980-luvulta l\u00e4htien tuotettua ymp\u00e4rist\u00f6tietoa, jonka perusteella arvioidaan mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6n tilaan. Lis\u00e4ksi arvioidaan kunnostustoimien ja luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia valuma-alueen ekosysteemipalveluihin.<\/p>

\u00a0<\/p>

Alueen kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4mist\u00e4 varten on koottu yhteisty\u00f6ryhm\u00e4<\/a>, jossa on mukana paikallisia toimijoita.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Planktonsiika<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Freshabit-hankkeessa kartoitetaan Koitajoen planktonsiian kutupaikkoja sek\u00e4 kunnostetaan niit\u00e4. Tavoitteena on tarkentaa kutupaikkojen sijaintitietoja, arvioida kunnostustarpeet sek\u00e4 kunnostaa t\u00e4rkeimm\u00e4t alueet. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 Koitajoen kalastusalueen kanssa.<\/p>

\u00a0<\/p>

Koitajoen planktonsiika (Coregonus lavaretus f. pallasii<\/i>) on tihe\u00e4siivil\u00e4hampainen virtakutuinen siikamuoto, joka on uhanalaisluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi. Alkuper\u00e4ist\u00e4 planktonsiikaa esiintyy Vuoksen sek\u00e4 Kymi- ja Oulujoen vesist\u00f6alueilla. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 viel\u00e4 luonnossa lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 planktonsiikakannoista on Koitajoen kanta. Koitajoen kanta on kuitenkin taantunut ja sen uhkana mm. kutualueiden liettyminen ja risteytyminen harvasiivil\u00e4hampaisen ns. tuppisiian kanssa.<\/p>

\u00a0<\/p>

Koitajoen siika kutee loka-marraskuun vaihteessa Koitajoessa. Nykytietojen mukaan t\u00e4rkeimm\u00e4t kutualueet sijaitsevat Nuoraj\u00e4rven ja Lylykosken v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Siikaa on perinteisesti nuotattu t\u00e4ll\u00e4 alueella, mutta viime vuosina kalastus on rajoittunut vain muutamille apajille. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen nuottakalastus pit\u00e4\u00e4 kutupaikat puhtaana ja parantaa m\u00e4din selviytymist\u00e4. Tutkimusten mukaan kutupaikoista ainakin osa on liettynyt mets\u00e4talouden ja turvetuotannon kiintoainep\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kutupaikkojen kartoitus<\/b>
Koitajoen planktonsiian kutupaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, joten niit\u00e4 kartoitetaan useilla eri tavoilla. N\u00e4it\u00e4 keinoja ovat muun muassa kaikuluotaus sek\u00e4 m\u00e4tipumppaus. Lis\u00e4ksi kartoitusta on tehty tutkimussukellusten ja kyselytutkimusten avulla. Kyselytutkimuksen perusteella kutupaikkoja l\u00f6ydettiin 13.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kutupaikkojen kunnostusmenetelm\u00e4t<\/b>
Hankkeessa tehd\u00e4\u00e4n valuma-aluekunnostuksia Kesonsuon alueella sek\u00e4 p\u00e4\u00e4uoman pohjoispuolella oleville raviinialueille. Kunnostukset v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4uomaan p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 kiintoainetta, joten kutupaikat eiv\u00e4t liety yht\u00e4 nopeasti puhdistuksen j\u00e4lkeen. Alueelle tulee kuitenkin viel\u00e4 turvetuotannon ja mets\u00e4talouden aiheuttamia kiintoainep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kutupaikkojen kunnostukseen todenn\u00e4k\u00f6isin menetelm\u00e4 on puhdistus raivausnuotan avulla. Kalastusta haittaavat my\u00f6s uitosta j\u00e4\u00e4neet uppopuut sek\u00e4 vanhat uittorakenteet eli ukot, joita on tarkoitus osittain poistaa.<\/p>

\u00a0<\/p>

Seuranta<\/b>
Tavoitteena on seurata kunnostustoimien pysyvyytt\u00e4 ja merkityst\u00e4 Koitajoen planktonsiian lis\u00e4\u00e4ntymismenestykselle. Seurannassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin samoja menetelmi\u00e4 kuin alkukartoituksessa. Seurantaa tehd\u00e4\u00e4n kaikuluotauksen, m\u00e4tipumppauksen, m\u00e4dinhaudontakokeiden sek\u00e4 kutusiikojen pyynnin avulla.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Planktonsiikoja\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Planktonsiian kutualueet Koitajoella
Koitajoen planktonsiikaan liittyv\u00e4 kalastusperinne ja kansantieto -hanke (Lumimuutos Osuuskunta)<\/a>
Risteytyminen uhkaa Koitajoen planktonsiikaa (UEF)<\/a>
Koitajoen kalatalousalue<\/a>
Sissosten Sukuseura<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

J\u00e4rvilohi<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

J\u00e4rvilohi (Salmo salar m. sebago<\/i>) on sis\u00e4vesiin j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen salpautunut Atlantin lohen ekologinen muoto, joka el\u00e4\u00e4 makeassa vedess\u00e4. Suomessa j\u00e4rvilohta esiintyy Saimaassa ja sen viimeinen poikastuotantoalue sijaitsee Ala-Koitajoella. J\u00e4rvilohi on luokiteltu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi.<\/p>

\u00a0<\/p>

Ala-Koitajoen j\u00e4rvilohen poikastuotantoalueiden kunnostusta tehd\u00e4\u00e4n vesisammalsiirtojen avulla. Vesisammalilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli virtaavissa vesiss\u00e4. Kiveen tiukasti kiinnittyneet jopa metriset sammalkasvustot toimivat tehokkaina luontaisina suodattimina, joihin kertyy runsaasti vesihy\u00f6nteisille ja muille pohjael\u00e4imille soveltuvaa ravintoa. Lis\u00e4ksi ne toimivat selk\u00e4rangattomien suojapaikkoina, jolloin kaloille sopivan ravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Sammalet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s kalojen, erityisesti poikasten, suojapaikkoina. Veden laatuun vesisammalet vaikuttavat tuotannon ja hajotuksen kautta sek\u00e4 muuttamalla virtauksia ja sitomalla kiintoainetta ja veteen liuenneita aineita.<\/p>

\u00a0<\/p>

Vuonna 2016 aloitettiin vesisammalten siirto Ala-Koitajoella testaamalla siirtoa ja kartoittamalla alueet, joista vesisammalia voidaan siirt\u00e4\u00e4. Laajamittaisempi vesisammalten siirto toteutetaan vuonna 2018. Siirrot toteutetaan tuomalla luonnontilaisilta alueilta sammalten peitt\u00e4mi\u00e4 kivi\u00e4, joista kasvillisuus levi\u00e4\u00e4 uusille kiville. Siirrett\u00e4v\u00e4 vesisammal on ison\u00e4kinsammal, Fontinalis antipyretica<\/i>.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Virtaavan\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Saimaan j\u00e4rvilohen smolttiutuminen laitosolosuhteissa<\/a> (Marko Heinonen 2016)
Saimaan j\u00e4rvilohen poikastuotantoalueiden tutkimus ja suunnittelu Ala-Koitajoen Siikakoskessa <\/a>(Ilkka Saloranta 2015)
Saimaan Lohikalayhdistys ry<\/a>

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Kunnostukset<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Koitajoen alueella on 3000 ha kunnostettavia soita sek\u00e4 11000 ha valuma-aluekunnostuksen ja 33 km joki- ja pienvesikunnostuksen kohteita. Lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n kunnostuksia j\u00e4rvilohen poikastuotantoalueilla sek\u00e4 planktonsiian kutualueilla.<\/p>

\u00a0<\/p>

Valuma-aluekunnostuksia tehd\u00e4\u00e4n valikoiduille puroille sek\u00e4 Koitajoen osavaluma-alueille. Elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostukset keskittyv\u00e4t suoalueille. Soiden elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostukset ovat p\u00e4\u00e4asiassa soiden ennallistamista muun muassa tukkimalla ja patoamalla ojia sek\u00e4 hakkaamalla puustoa maiseman ja el\u00e4v\u00e4n puuston sukkession palauttamiseksi.<\/p>

\u00a0<\/p>

My\u00f6s pohjavesivaikutteisia luontotyyppej\u00e4, kuten l\u00e4hteit\u00e4, l\u00e4hdepuroja ja tihkupintoja kunnostetaan erityisesti raviinialueilla, jotka ovat sek\u00e4 geomorfologisesti ett\u00e4 luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Raviinilla tarkoitetaan veden uurtamaa syv\u00e4\u00e4 ja kapeaa laaksoa tai rotkoa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kartta\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Arvojen kartoitus<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Koitajoen ja sen valuma-alueen arvoja kartoitettiin 31.10.2017 – 31.1.2018 kaikille avoimella verkkokyselyll\u00e4, joka toteutettiin Mapita Oy:n Maptionnaire-sovelluksella. Kyselyyn vastattiin merkkaamalla karttapohjaan omasta mielest\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 luonto-, kulttuuri- ja talousarvoja sek\u00e4 mahdollisia parannusta tai muuta huomiota vaativia kohteita.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 295 henkil\u00f6\u00e4 ja paikkoja merkittiin l\u00e4hes tuhat kappaletta.<\/p>

\u00a0<\/p>

Arvokyselyn tulokset<\/b><\/p>

\u00a0<\/b><\/p>

Merkitt\u00e4vi\u00e4 kohteita<\/b><\/p>

\u00a0<\/b><\/p>

Luontoarvoiltaan t\u00e4rkeiksi kohteiksi merkattiin erityisesti Koitajoen meanderoivia jokiosuuksia sek\u00e4 koskialueita. Lis\u00e4ksi merkitt\u00e4viksi koettiin planktonsiian kutupaikat, linnusto sek\u00e4 jokea ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t suoalueet. My\u00f6s Koitereen harjusaaristo sek\u00e4 Patvinsuon kansallispuisto ker\u00e4siv\u00e4t useita merkint\u00f6j\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kulttuuriltaan arvokkaaksi merkittiin muun muassa M\u00f6hk\u00f6n alue sek\u00e4 sotahistoriaan ja runolauluperinteeseen liittyvi\u00e4 kohteita. Lis\u00e4ksi t\u00e4rkeiksi arvioitiin Koitereen kivikautinen asuinpaikka, vanhan Lutin tasavallan alue sek\u00e4 Koitajoen uittohistoria.<\/p>

\u00a0<\/p>

Harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia, kuten paikkoja vesill\u00e4 liikkumiseen, marjastukseen, kalastukseen ja luonnon tarkkailuun, n\u00e4htiin laajasti koko alueella. T\u00e4rkeimmiksi kohtaamisen paikoiksi arvioitiin Koitajoen nuotiopaikat, venesatama sek\u00e4 tanssilava ja M\u00f6hk\u00f6n ruukin ymp\u00e4rist\u00f6. Taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta mahdollisuuksia n\u00e4htiin matkailussa, mets\u00e4taloudessa, kalastuksessa sek\u00e4 palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/p>

Toimenpiteit\u00e4 vaativia kohteita ja ongelma-alueita<\/b><\/p>

\u00a0<\/b><\/p>

Arvokkaiden kohteiden lis\u00e4ksi Koitajoen valuma-alueella tunnistettiin useita ongelma-alueita sek\u00e4 toimenpiteit\u00e4 vaativia kohteita.\u00a0 Esiin nousivat erityisesti j\u00e4rvilohen ja planktonsiian kutualueiden turvaaminen, vedenpinnan suuret tasovaihtelut, eroosio ja pohjan liettyminen sek\u00e4 huoli turvetuotannon ja mets\u00e4talouden vaikutuksista.<\/p>

\u00a0<\/p>

M\u00f6hk\u00f6n ja Nuoraj\u00e4rven alueella vastauksissa nousivat esille lis\u00e4ksi veden samentuminen, kalojen korkeat elohopeapitoisuudet ja sinilev\u00e4kukinnot. M\u00e4kr\u00e4nsuon turvetuotantoaluevaraus maakuntakaavassa aiheutti huolta.<\/p>

\u00a0<\/p>

Mekrij\u00e4rvell\u00e4 ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 merkittiin my\u00f6skin rehev\u00f6itymist\u00e4, sinilev\u00e4kukintoja ja kalastorakenteen muuttuminen s\u00e4rkikalavaltaiseksi. Lis\u00e4ksi ehdotettiin suoalueiden ennallistamista ja kiintoainekuormituksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4.
Kesonsuon seudulle toivottiin kotien ja laavujen parempaa yll\u00e4pitoa sek\u00e4 kalastuksen turvaamista. Mainintoja tuli my\u00f6s venev\u00e4ylien ep\u00e4selv\u00e4st\u00e4 merkinn\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 planktonsiian kutualueista.<\/p>

\u00a0<\/p>

Ala-Koitajoella (Haapajoen ja Rahkeenveden v\u00e4linen Koitajoki) huolta aiheuttivat riitt\u00e4v\u00e4n virtaaman takaaminen, Pamilon voimalaitoksen vaikutukset eroosioon, j\u00e4rvilohen lis\u00e4\u00e4ntymismahdollisuudet sek\u00e4 vanhojen metsien hakkuut. Toiveena oli melontareittien turvaaminen my\u00f6s kunnostettavilla koskialueilla.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Pisteit\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Koitajoen alueen harrastus- ja virkist\u00e4ytymispaikkoja<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"pisteit\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Pisteit\u00e4 Koitajoen valuma-alueella, joissa on havaittu jokin ongelma vedenlaadussa<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Sanapilvi,\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kyselyn tuloksista muodostettu sanapilvi, joka kuvaa Koitajoen alueella n\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 suurimpia mahdollisuuksia<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Seuranta<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Koitajoen tilaa ja kunnostust\u00f6iden vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan. Seurattavia kohteita ovat muun muassa veden laatu, raskasmetallipitoisuudet sek\u00e4 joen ekologinen tila. Soiden ja raviinien tilan seurannassa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ilmakuvausta.
\u00a0
Koitajoen valuma-alueella sijaitsevassa Patvinsuon kansallispuistossa on lis\u00e4ksi kansainv\u00e4linen yhdennetyn seurannan alue Hietaj\u00e4rvi. Yhdennetyn seurannan ohjelmassa selvitet\u00e4\u00e4n kaukokulkeumien ja muiden ymp\u00e4rist\u00f6muutosten vaikutuksia elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme. Seurantaa tehd\u00e4\u00e4n pienvaluma-aluetasolla sek\u00e4 maa- ett\u00e4 vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.
\u00a0
Ymp\u00e4rist\u00f6n yhdennetyn seurannan ohjelmassa (International Cooperative Programme on Integrated Monitoring of Air Pollution Effects on Ecosystems, ICP IM) on mukana 42 aluetta 15 maasta. Hietaj\u00e4rvell\u00e4 seurantaa on tehty vuodesta 1980. Hankkeessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n seurannan tuloksia.

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Linkkej\u00e4 (viev\u00e4t ulkopuolisille sivustoille)<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ymp\u00e4rist\u00f6n yhdennetty seuranta Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen sivuilla suomeksi <\/a>ja laajemmin
englanniksi<\/a><\/p>

\u00a0<\/p>

Hietaj\u00e4rven seurantakohteen esittely englanniksi <\/a>(SYKE)<\/p>

\u00a0<\/p>

Assessment report on vulnerability and the long-term ecosystem impacts of climate change and air pollution at the remote pristine Natura 2000 site in Eastern Finland using long-term ecosystem data<\/a> (SYKEn tuottama raportti Freshabit -hankkeessa)
<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toimenpiteet Koitajoen osahankkeessa painopiste on vesist\u00f6n ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Keskeisi\u00e4 toimia ovat valuma-alue- ja elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostukset. Hankkeessa toteutetaan lis\u00e4ksi Koitajoen planktonsiian sek\u00e4 j\u00e4rvilohen kutualueiden kunnostusta. Luonnon monimuotoisuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ojitettujen … Continue reading Freshabit Koitajoki -osahankkeen toimenpiteit\u00e4<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":9311,"parent":9559,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/full-width-page.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-9601","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/9601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9601"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/9601\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9648,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/9601\/revisions\/9648"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/9559"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9311"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}