{"id":10249,"date":"2022-06-29T15:18:00","date_gmt":"2022-06-29T12:18:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=10249"},"modified":"2022-06-29T15:25:49","modified_gmt":"2022-06-29T12:25:49","slug":"tutkimus-ja-ihmisten-toimiminen-arjessa-ovat-tarkeita-luontoa-suojeltaessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/tutkimus-ja-ihmisten-toimiminen-arjessa-ovat-tarkeita-luontoa-suojeltaessa\/","title":{"rendered":"Tutkimus ja ihmisten toimiminen arjessa ovat t\u00e4rkeit\u00e4 luontoa suojeltaessa"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Luonnon kokonaisuuden ymm\u00e4rrys l\u00e4htee pienist\u00e4 asioista, jotka n\u00e4kyv\u00e4t ihmisten omassa elinpiiriss\u00e4.  Niiden kautta on helppo l\u00e4hesty\u00e4 laajempia kokonaisuuksia \u2013 lajeista ekosysteemeihin, ekosysteemeist\u00e4 vaikkapa ilmastoon. Luonnonsuojelu kuuluu biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaan, mutta biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta ei ole pelkk\u00e4\u00e4 luonnonsuojelua.  Tutkimus ja toiminta asukkaiden kanssa ovat biosf\u00e4\u00e4rialueen toimintatapoja. Hallinnollisista toimista vastaavat hallintoviranomaiset. Tuloksia tulee, kun ne kaikki toimivat yhdess\u00e4.<\/p>


<\/p>\n

<\/p>\n

Mets\u00e4t ovat syrj\u00e4seudulla aina l\u00e4hell\u00e4 ja mets\u00e4nhoito, mets\u00e4stys, marjastus, sienestys ja retkeily ovat yleisi\u00e4 harrasteita. Mets\u00e4t kiinnostavat monella tavlla.  Mets\u00e4t ja mets\u00e4lajisto ovat olleet biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnassa alkuajoista l\u00e4htien.  Vanhojen metsien lajistoa tutkittiin Mets\u00e4hallituksen ja Karjalan tutkimuskeskuksen kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 1990-luvun alkupuolelta noin kymmenen vuoden ajan.  <\/p>


<\/p>\n

<\/p>\n

Koitajoen seudun vanhojen metsien<\/strong> pirstaleista l\u00f6ytyi kymmenitt\u00e4in uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Pikkuruinen kovakuoriainen mustah\u00e4lvek\u00e4s (Cyllodes ater) tavattiin Suomesta ensimm\u00e4isen kerran 1920-luvun j\u00e4lkeen.  Suomelle ja Euroopalle uusia sienis\u00e4\u00e4skilajeja l\u00f6ytyi useita. Yksi tieteelle uusi laji m\u00e4\u00e4ritettiin. Uhanalaisia k\u00e4\u00e4p\u00e4- ja k\u00e4\u00e4v\u00e4k\u00e4slajeja l\u00f6ytyi my\u00f6s runsaasti. <\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kuvassa\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Ilomantsissa toistetaan t\u00e4n\u00e4 vuonna 1990-luvun alussa tehtyj\u00e4 lajistotutkimuksia. Suomalaistunut tohtori Jevgeni Jakovlev on sek\u00e4 sienis\u00e4\u00e4skien ett\u00e4 kovakuoriaisten erityistuntija. H\u00e4n oli my\u00f6s 1990-luvun tutkimusten kantava voima. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Mustah\u00e4lvek\u00e4s (Cyllodes ater). Edmund Rejtter (1845\u20131920) - http:\/\/biolib.mpipz.mpg.de\/reitter3\/high\/IMG_8246.html, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=43713160<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ilma-alusten k\u00e4ytt\u00f6<\/strong> ja satelliittikuvat toivat uusia elementtej\u00e4 laajoihin tutkimuksiin 2000-luvun puolella. Kun maastotiedot ja lajistoanalyysit yhdistet\u00e4\u00e4n, teknisin menetelmin voidaan haarukoida hyvin tarkoin paikat, joihin maastoty\u00f6t kannattaa keskitt\u00e4\u00e4. Dronet (nelikopterit) ovat viel\u00e4 nopeasti parantaneet t\u00e4m\u00e4n tutkimussuunnan mahdollisuuksia ja merkityst\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/p>

Mekrij\u00e4rven tutkimusasema oli tutkimusmenetelmien kehitt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 keskeinen paikka. Mekrij\u00e4rvell\u00e4 oli toisena Euroopassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edistyksellist\u00e4 lennokkitekniikkaa jo parikymment\u00e4 vuotta sitten.<\/p>

\u00a0<\/p>

Tekninen kehitys ja toiminnalliset muutokset eiv\u00e4t ole poistaneet lajintuntemuksen ja ihmisten osallisuuden merkityst\u00e4 laajojen tutkimuskokonaisuuden hallinnassa. Jos maastotiedot ovat hatarat, eiv\u00e4t yleistetyt tuloksetkaan voi olla sen parempia.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Tietolaatikko:\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Lajistotiedot voidaan ilma- ja satelliittikuvien avulla yhdist\u00e4\u00e4 laajoille alueille. Mets\u00e4tutkimuksissa t\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa laajentaa maastotutkimusten tulosten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Tohtori Eugene Lopatin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lennokkia tutkimusmatkalle, jonka kone tekee ennalta ohjelmoidun reitin mukaan.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Biosf\u00e4\u00e4rialueen aktiviteetit vieraslajien torjunnassa<\/strong> alkoivat my\u00f6s 2000-luvun alkupuolella. Ensin j\u00e4ttiputkesta tuli useita yhteydenottoja, sitten asiaa selvitettiin kyselyll\u00e4.\u00a0 Ongelma oli tiedossa, mutta s\u00e4\u00e4d\u00f6kset olivat l\u00f6ys\u00e4t, viranomaisten toimivalta oli pieni ja ty\u00f6taakka muutenkin suuri. Niin biosf\u00e4\u00e4rialue p\u00e4\u00e4tyi toimijaksi ymp\u00e4rist\u00f6asiassa, jota kukaan muu ei halunnut omistaa.<\/p>

\u00a0<\/p>

Torjuntatoimiin saatiin mukaan kuntia. Ty\u00f6voimaviranomaiset rahoittivat muutamana kes\u00e4n\u00e4 ty\u00f6llisyystoimia j\u00e4ttiputken kartoittamiseksi ja sen torjumiseksi.\u00a0 Tehtiin tutkimuksia siemenpankista ja torjunnan tehosta. Paikalliset asukkaat olivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti eritt\u00e4in my\u00f6nteisesti mukana ty\u00f6ss\u00e4, koska j\u00e4ttiputken haitat tunnettiin.<\/p>

\u00a0<\/p>

Esiintymi\u00e4 ehdittiin paikantaa yli 1500 ja torjunnan piiriin niist\u00e4 saatiin noin puolet. Tuotimme ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa oppaan torjuntaa varten ELY-keskuksen sis\u00e4isen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4. Yhteisty\u00f6t\u00e4 laajennettiin Kainuuseeen Yst\u00e4vyyden puiston tutkimuskeskuksen v\u00e4lityksell\u00e4.\u00a0 Kun toiminta loppui rahoituksen ehtymiseen 2009 – 2010, ei ty\u00f6 ollut viel\u00e4 valmis.\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Jouduimme turvautumaan pelkk\u00e4\u00e4n neuvontaan torjuntaan osallistumisen sijasta. Torjuttavia lajeja tuli lis\u00e4\u00e4 mm. j\u00e4ttipalsami, lupiini ja kurtturuusu, jotka nykyisin otetaan jo laajasti huomioon. Lupiinin kanssa ty\u00f6 on tosin loputon. Pioneerity\u00f6 toi vieraslajit esille ja hyv\u00e4t esimerkit voivat auttaa edelleen uusien toimintojen suuntaamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4, kun EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on tuonut sille selk\u00e4nojan.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Ty\u00f6njohtaja Timo Mikkonen esittelee Armenian j\u00e4ttiputkea (Heracleum sosnowskii) j\u00e4ttiputkea. Laji on per\u00e4isin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 ole Pohjois-Karjalassa monessa paikassa. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 laji on yleinen, koska sit\u00e4 levitettiin laajalti karjan rehuksi Neuvostoliiton aikana. Meill\u00e4 yleinen on kaukasian j\u00e4ttiputki (Heracleum mantegazzianum).<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kuvassa\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Rajaseudulla oli monin paikoin laajoja j\u00e4ttiputkikasvustoja. Kun asukkaat siirtyiv\u00e4t \u201dmaalikylille\u201d, putki sai rehottaa rauhassa. T\u00e4ss\u00e4 lajina on kaukasianaj\u00e4ttiputki.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Timo J. Hokkanen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tT\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4set tutustumaan Pohjois-Karjalan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Kainuun ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Yst\u00e4vyyden puiston tutkimuskeskuksen vuonna 2007 julkaisemaan J\u00e4ttiputki: Biologia ja torjunta kirjaseen. <\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kuvassa\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnon kokonaisuuden ymm\u00e4rrys l\u00e4htee pienist\u00e4 asioista, jotka n\u00e4kyv\u00e4t ihmisten omassa elinpiiriss\u00e4.  Niiden kautta on helppo l\u00e4hesty\u00e4 laajempia kokonaisuuksia \u2013 lajeista ekosysteemeihin, ekosysteemeist\u00e4 vaikkapa ilmastoon. Luonnonsuojelu kuuluu biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaan, mutta biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta ei … Continue reading Tutkimus ja ihmisten toimiminen arjessa ovat t\u00e4rkeit\u00e4 luontoa suojeltaessa<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-10249","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10249"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10283,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10249\/revisions\/10283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}