{"id":10309,"date":"2022-08-25T13:48:50","date_gmt":"2022-08-25T10:48:50","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=10309"},"modified":"2022-08-25T14:55:20","modified_gmt":"2022-08-25T11:55:20","slug":"pohjois-karjalan-biosfaarialue-syntyi-1992-mutta-sai-nykyisen-muotonsa-2008","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/pohjois-karjalan-biosfaarialue-syntyi-1992-mutta-sai-nykyisen-muotonsa-2008\/","title":{"rendered":"Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue syntyi 1992, mutta sai nykyisen muotonsa 2008"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Pohjois-Karjalan <\/strong>biosf\u00e4\u00e4rialue syntyi 1992, mutta sai nykyisen muotonsa 2008<\/strong><\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn Man and the Biosphere (MaB) -ohjelmaan loppuvuodesta 1992. MaB-ohjelma on UNESCOn hallitusten v\u00e4linen tiedeohjelma ja biosf\u00e4\u00e4rialueet ovat sen toiminnallinen osa, jossa mm. tutkitaan ja testataan ymp\u00e4rist\u00f6asioita ja edistet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua.\u00a0 Biosf\u00e4\u00e4rialueilla on my\u00f6s paljon yhteiskunnallisia tavoitteita: paikallinen n\u00e4kemys ja tavoitteet on otettava huomioon ja sovitettava yleisiin tavoitteisiin.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Luonnonsuojelu on aina osa biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaa. Jo biosf\u00e4\u00e4rialuetta perustettaessa siell\u00e4 t\u00e4ytyy olla kansallisen ja kansainv\u00e4lisen tason suojelua. N\u00e4in kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n taso s\u00e4ilyy ja tiet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 jokainen alue on merkitt\u00e4v\u00e4.\u00a0 Toimintaan puolestaan kuuluvat tiede ja tutkimus, johon yliopisto- ja oppilaitosyhteisty\u00f6 tuovat uskottavuutta.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Nykyisin biosf\u00e4\u00e4rialueet syntyv\u00e4t alueilla, mutta Suomen biosf\u00e4\u00e4rialueet synnytettiin Helsingiss\u00e4. Suomen Akatemia, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 ja Mets\u00e4hallitus olivat k\u00e4til\u00f6in\u00e4, kun alueita luotiin ja sopivat alueet piti l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Yleiset isot asiat osattiin ottaa huomioon, mutta alueen alkuper\u00e4inen rajaus kompastui biosf\u00e4\u00e4rialueiden keskeiseen osaan eli ihmisiin ja luonnonsuojeluun.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Biosf\u00e4\u00e4rialueen\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen kartta vuodelta 1992 on varsin suurpiirteinen. Aluerajaus Lieksassa ja Ilomantsissa kiert\u00e4\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 asutuskeskukset, id\u00e4ss\u00e4 raja on Suomen valtion it\u00e4rajalla (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6ryhm\u00e4n mietint\u00f6 46:1989)<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ensimm\u00e4inen rajaus kiersi asutuskeskukset<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Luonnonsuojelu on ollut kaikkialla maailmassa kauan ristiriitojen s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4. Monet katsovat suojelun l\u00e4hinn\u00e4 est\u00e4v\u00e4n toimia. Biosf\u00e4\u00e4rialueen alkuper\u00e4inen rajaus tehtiinkin j\u00e4tt\u00e4en suurimmat asutuskeskukset huolellisesti biosf\u00e4\u00e4rialueen ulkopuolelle (Kartta 1). \u00a0Valtionmaiden suojelualueet (Patvinsuo, Koivusuo, Petkelj\u00e4rvi) ja niiden lis\u00e4ksi my\u00f6s yksityisess\u00e4 omistuksessa oleva Kesonsuo tulivat mukaan suojelluiksi ydinalueiksi. <\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Alueen ulkorajana oli valtakunnanraja. Sis\u00e4maassa raja kulki ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eik\u00e4 seurannut mit\u00e4\u00e4n tilastoyksik\u00f6it\u00e4 (kyl\u00e4t, kunnat, seutukunnat tms). Biosf\u00e4\u00e4rialueen kooksi m\u00e4\u00e4rittyi n 350\u00a0000 ha, ja sen sis\u00e4ll\u00e4 oli kyli\u00e4, joiden asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli tuolloin yhteens\u00e4 vain n. 2100.\u00a0 Nyt se on paljon v\u00e4hemm\u00e4n. Suojelualueita oli noin 15\u00a0000 ha.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Professori Pertti Rannikko johti 1990-luvulla laajaa tutkimusta El\u00e4misen taika taigalla.\u00a0 Hankkeessa k\u00e4siteltiin monitieteisesti erilaisia biosf\u00e4\u00e4rialueeseen liittyvi\u00e4 teemoja. Hankkeessa tuli selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ihmistoiminnan edellytysten ja vaikutusten ja niiden seurattavuuden kannalta oli sek\u00e4 kallista ett\u00e4 eritt\u00e4in hankalaa, ettei tilastoista l\u00f6ytynyt yksik\u00f6it\u00e4, joita olisi voinut suoraan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja verrata tilanteeseen muualla.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Toiminnallisesti Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen alkuper\u00e4inen rajaus sopi siis hyvin Pohjois-Karjalan syrj\u00e4seutujen henkeen. Se oli susi. Biosf\u00e4\u00e4rialuetta ei toiminnallisesti\u201d omistanut\u201d kukaan, vaikka ymp\u00e4rist\u00f6keskus vastasi yll\u00e4pidosta. Nimi n\u00e4kyi vain joissain julkaisuissa ja lehtiartikkeleissa. Voimavarat ty\u00f6h\u00f6n olivat pienet eik\u00e4 asiaan helppo sitoutua.\u00a0 Biosf\u00e4\u00e4rialueen pitiv\u00e4t hengiss\u00e4 ja Pohjois-Karjalan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tukena tutkijayhteis\u00f6, tiivis kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6, ja ohjausryhm\u00e4. Niiden kautta sai uskoa siihen, ett\u00e4 Pohjois-Karjalan mallia kannattaa \u2013 ja voi \u2013 kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Koko Pohjois-Karjala biosf\u00e4\u00e4rialueeksi?<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Suomen Akatemian rahoittaman El\u00e4misen taika taigalla \u2013hankkeen tutkimustuloksista laadittua kirjaa julkistettaessa v. 1998 esitettiin ajatus, ettei biosf\u00e4\u00e4rialuetta pit\u00e4isi haudata taajamien ja tuotantoymp\u00e4rist\u00f6jen ulkopuolelle.\u00a0 Miksei koko Pohjois-Karjala voisi olla biosf\u00e4\u00e4rialuetta?\u00a0\u00a0 (kuva 2.)<\/p>\n

Alueen laajentaminen oli ollut keskusteluissa l\u00e4hes alusta asti. Biosf\u00e4\u00e4rialueen koordinaation kannalta olennainen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulma oli saada alueelle toimijuuksia, joilla olisi isommat hartiat tehd\u00e4 asioita. Toiminnallisten sis\u00e4lt\u00f6jen pit\u00e4isi tukea sek\u00e4 toimintaa itse\u00e4\u00e4n ett\u00e4 yhteiskuntaa. Tutkimus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta ei yksin\u00e4\u00e4n riit\u00e4. \u00a0\u00a02000-luvun taitteesta l\u00e4htien raja-alueyhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa mahdollisti sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 aluekehitt\u00e4misen yhdist\u00e4misen. Lieksa, Ilomantsi ja Tuupovaara tulivat tutuiksi biosf\u00e4\u00e4rialuekumppaneina mm. varsin isoissa, matkailupainotteisissa Tacis-hankkeissa. N\u00e4k\u00f6kulma laajeni ja tuli tutummaksi.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Pertti Rannikko piti biosf\u00e4\u00e4rialueen rajauksessa koko Pohjois-Karjalan n\u00e4k\u00f6kulmaa yll\u00e4.\u00a0 Biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen, Lieksan kaupunginsihteeri Matti Taponen puolestaan esitti koko Lieksan alueen sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialueeseen. Tuolloisen Tuupovaaran kunnan kunnanjohtajana toimineen Jari Horttanaisen kanssa mietittiin biosf\u00e4\u00e4rialueen laajentamista sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s Tuupovaaran kunta.\u00a0 Yhdess\u00e4 Tuupovaaran ja Lieksan kanssa olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 saada my\u00f6s Ilomantsin kunta kokonaisuudessaan biosf\u00e4\u00e4rialueen osaksi.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Lehtiartikkeli\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

El\u00e4misen taika taigalla \u2013tutkimushankkeessa hankittiin perustietoja ja tulevaisuuden n\u00e4kemyksi\u00e4 Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueesta. Alueen laajentaminenkin tuli esille (Karjalainen 20.3.1998)<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kaaviokuva\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Biosf\u00e4\u00e4rialueiden vy\u00f6hykejako: ydinalueet ovat suojeltuja ja asumattomia, ydinalueen suojelua tukevilla alueilla on monenlaisia ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 toimintoja ja yhteistoiminta-alueet ovat asuttuja ja niiden toimissa pyrit\u00e4\u00e4n sosiokulttuuriseen, ekologiseen ja taloudelliseen kest\u00e4vyyteen. Yleens\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialueet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t useita ydinalueita.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Lieksa, Ilomantsi ja Tuupovaara<\/b><\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

Kun Tuupovaara yhdistyi Joensuun kaupunkiin 2005, palaset loksahtivat paikoilleen: jos Tuupovaaran kunta olisi osa biosf\u00e4\u00e4rialuetta, my\u00f6s Joensuun kaupunki olisi mukana!<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4n puheenjohtajaksi tulleen, Joensuun yliopiston entisen rehtorin Paavo Pelkosen aikana l\u00e4hetettiin 2007 UNESCOlle anomus Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen laajentamisesta kattamaan Lieksan kaupunki, Ilomantsin kunta ja Joensuun Tuupovaaran kaupunginosa.\u00a0 Hakemus hyv\u00e4ksyttiin 2008.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen v\u00e4kiluvun kasvu noin 2100 henkil\u00f6st\u00e4 noin 21 000:een oli t\u00e4rkein muutos yhdess\u00e4 maantieteellisen rajauksen selkenemisen kanssa.\u00a0 Tulevaisuuden kannalta t\u00e4m\u00e4 muutos oli toiminnallisesti ratkaiseva ja toi el\u00e4v\u00e4n yhteyden my\u00f6s maakunnan p\u00e4\u00e4kaupunkiin.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Laajennuksen yhteydess\u00e4 selvennettiin my\u00f6s Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen sis\u00e4ist\u00e4 aluejakoa. Kaikkiin biosf\u00e4\u00e4rialueisiin sis\u00e4ltyy yhteistoiminta-alue, ydialueen suojelua tukeva alue – ”puskurivy\u00f6hyke” ja ydinalue, joille kaikille on m\u00e4\u00e4ritetty omat tavoitteensa.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

– Ydinalueet ovat suojelualueita, joissa ei sallita taloustoimintoja tai asutuskeskuksia (esim luonnonpuistot, kansallispuistot).<\/p>\n


– Niiden ymp\u00e4rill\u00e4 voi olla kevyemmin suojeltua vy\u00f6hykett\u00e4, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhteistoiminta-alueelta tulevia taloustoiminnan vaikutuksia. Ydinalueen suojelua tukevalla alueella on v\u00e4hemm\u00e4n rajoituksia kuin ydinalueilla. Suomalaisessa suojelukent\u00e4ss\u00e4 esim. monet Natura 2000 \u2013alueet ovat \u201dkevyemmin\u00a0 suojeltuja\u201d \u2013 esim. harjujensuojelualueilla mets\u00e4talous on mahdollista, kunhan harjumuodostumat s\u00e4ilyv\u00e4t.

– Loppuosa biosf\u00e4\u00e4rialueesta on yhteistoiminta-aluetta, joissa
talous ja asutuskeskukset toimivat yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti, mieluiten kest\u00e4vyyden periaatteita noudattaen.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Uudessa rajauksessa biosf\u00e4\u00e4rialue laajeni n. 350 000 ha:sta 790 745 ha:iin.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Suojeltuihin ydinalueisiin saatiin merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4 kun Kolin kansallispuisto ja Ruunaan luonnonsuojelualue otettiin laajennuksessa mukaan.\u00a0 Alueella on my\u00f6s paljon Natura 2000 \u2013alueita.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Alkuper\u00e4isess\u00e4 hakemuksessa puskurivy\u00f6hykett\u00e4 ei ollut m\u00e4\u00e4ritetty.\u00a0 Tulkinnaksi j\u00e4i, ett\u00e4 kansallispuistosta suurin osa on puskurivy\u00f6hykett\u00e4 ja ydinaluetta ovat vain tiukasti suojellut kansallispuiston pienet rajoitusosat. Nykyisess\u00e4 tulkinnassa puskurivy\u00f6hykkeet muodostuvat\u00a0 ydinalueiden ymp\u00e4rill\u00e4 olevista, usein pirstaleisista Natura-ohjelman alueista.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Suojelualueiden ja puskurivy\u00f6hykkeiden kokonaispinta-ala nousi alkuper\u00e4isest\u00e4 n. 15 000 ha:sta\u00a0 47 732 ha:iin.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Biosf\u00e4\u00e4rialueet eiv\u00e4t ole suojelualueita<\/b><\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialueet eiv\u00e4t ole suojelualueita, vaikka ydinalueet ovat suojeltuja ja toiminnassa t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyyteen.\u00a0 Suomalainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei tunne biosf\u00e4\u00e4rialueita, eik\u00e4 niill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n erioikeuksia. Avoin asema voi hankaloittaa kokeiluja, mutta mahdollistaa hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen viemisen eteenp\u00e4in laajalti yhteiskunnassa, koska niiden synnytt\u00e4minen ei ole vaatinut erioikeuksia.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueiden tavoitteena on luoda yhteiskunnallisesti hy\u00f6dyllisi\u00e4 toimintamalleja, joita voidaan soveltaa muuallakin. Ymp\u00e4rist\u00f6 on erityisesti nykytodellisuudessa olennainen osa l\u00e4hes kaikkea kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Timo J. Hokkanen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Nykyisin Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue koostuu Lieksan kaupungista, Ilomantsin kunnasta ja Joensuun kaupungin Tuupovaaran kaupunginosasta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue syntyi 1992, mutta sai nykyisen muotonsa 2008 Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn Man and the Biosphere (MaB) -ohjelmaan loppuvuodesta 1992. MaB-ohjelma on UNESCOn hallitusten v\u00e4linen tiedeohjelma ja biosf\u00e4\u00e4rialueet ovat … Continue reading Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue syntyi 1992, mutta sai nykyisen muotonsa 2008<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-10309","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10309"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10324,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10309\/revisions\/10324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10309"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10309"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}