{"id":10554,"date":"2022-11-01T15:17:08","date_gmt":"2022-11-01T13:17:08","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=10554"},"modified":"2022-11-02T09:24:59","modified_gmt":"2022-11-02T07:24:59","slug":"biosfaarialue-on-kansainvalinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/biosfaarialue-on-kansainvalinen\/","title":{"rendered":"Biosf\u00e4\u00e4rialue on kansainv\u00e4linen"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Biosf\u00e4\u00e4rialue on kansainv\u00e4linen<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

MaB-kokoukset ja Fennoskandian vihre\u00e4 vy\u00f6hyke ovat tuoneet paljon ideoita ja hankkeita<\/strong><\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/section><\/div><\/div><\/div><\/div><\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kansainv\u00e4lisyys kuuluu biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaan osana MaB-ohjelmaa. Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen alkuaikoina 1990-luvun alkupuolella kansainv\u00e4lisyys ei viel\u00e4 ollut sis\u00e4\u00e4nrakennettuna kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Suuri muutos koettiin 1995 kun Suomi liittyi EU:iin.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

MaB ohjelma luettiin UNESCOn tiedeohjelmaksi ja se oli hyv\u00e4, koska tutkimus on ollut aina kansainv\u00e4list\u00e4. Tutkimuksen, tutkijoiden ja Joensuun yliopiston kautta oli hyv\u00e4 etsi\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisiin, aluettamme kiinnostaviin prosesseihin ja tutkimuskysymyksiin. Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnan kansallinen koordinointi oli tuolloin Suomen Akatemiassa, jonka kautta tuli heti syksyll\u00e4 1992 kutsu EuroMAB tiedekonferenssiin It\u00e4valtaan (Wien). Sukellus p\u00e4\u00e4 edell\u00e4 kylm\u00e4\u00e4n veteen, tuntemattomaan altaaseen.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

EuroMaB-tiedekokous It\u00e4vallassa aloitti kokousten sarjan kolmeksikymmeneksi vuodeksi<\/strong><\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/section><\/div><\/div><\/div><\/div><\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Korkeassa ja komeassa, jalopuulla p\u00e4\u00e4llystetyss\u00e4 salissa puhuttiin kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 maailmanlaajuisista ymp\u00e4rist\u00f6asioista ja menossa olevista MaB-toimista ja hankkeista, jotka olivat tuoreelle ja suhteellisen nuorelle koordinaattorille uusia. Monet mukana olleet \u201dpukumiehet\u201d \u2013 tutkijat, professorit, hallinnon korkeat virkamiehet – olivat olleet tekem\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4 jo vuosia. Kokouksesta ei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkipolville paljon kerrottavaa biosf\u00e4\u00e4rialuekoordinaattorin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ehk\u00e4 it\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4i pieni pelko \u201dt\u00e4t\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 onkin\u201d.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 oli ja on edelleen biosf\u00e4\u00e4rialueemme l\u00e4hin ulkomaa, ja luontainen yhteisty\u00f6 sinne oli ja on toivottavaa. Karjalan tutkimuskeskuksen johtaja Alexander Titov ja professori Stanislav Drozdov tulivat Joensuun yliopiston vieraiksi Mekrij\u00e4rven tutkimusasemalle loppukes\u00e4st\u00e4 1992. Siit\u00e4 vierailusta alkoi kolmekymment\u00e4 vuotta kest\u00e4nyt \u201dyst\u00e4vyys, yhteisty\u00f6 ja avunanto\u201d tutkimuksen ja kehitt\u00e4misen saralla.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Sek\u00e4 EuroMAB ett\u00e4 ven\u00e4j\u00e4yhteisty\u00f6 tuottivat vuosien aikana sarjan kehitt\u00e4miseen, tieteeseen ja hallintoon liittyvi\u00e4 kokouksia, seminaareja ja konferensseja ja ty\u00f6vierailuja. Koen t\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6n muodon yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi kuin paikallisen toimimisen, koska se tuo l\u00e4hemm\u00e4ksi vertailukohdat muualta. Samalla ovat tulevat tutuiksi kollegat eri puolilta maailmaa.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Keskeisin oppi on ollut, ett\u00e4 kaikki biosf\u00e4\u00e4rialueet painiskelevat samantyyppisten ongelmien \u00e4\u00e4rell\u00e4, mutta erilaisissa kulttuuri- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Kokouksissa saa aina oppia, ideoita ja kannustusta ty\u00f6tavoista, onnistumisista ja ep\u00e4onnistumisista. Kokouksissa on my\u00f6s synnytetty lukuisia yhteisty\u00f6hankkeita.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

EuroMaB koordinaattoreiden kokoukset<\/strong><\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/section><\/div><\/div><\/div><\/div><\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ensimm\u00e4inen EuroMaB-biosf\u00e4\u00e4rialuekoordinaattoreiden kokous<\/strong> pidettiin 1994 Etel\u00e4-Ranskassa, Cevennesin pikkukaupungissa. Aiemmat kokoukset It\u00e4vallassa ja Unkarissa olivat olleet tiedekokouksia. Koordinaattoreiden \u2013 joita siihen aikaan kutsuttiin \u201dmanagereiksi\u201d – kokous keskittyi tekemiseen ja p\u00e4ivitt\u00e4iseen ty\u00f6h\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6n ja biosf\u00e4\u00e4rialueen hyv\u00e4ksi. Kokouksia p\u00e4\u00e4tettiin jatkaa kahden vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Toinen koordinaattorikokous<\/strong> pidettiin 1996 Slovakiassa, Stara Lesnassa (Stara Lesna \u2013 Vanha Mets\u00e4). Kokouksessa toistuivat ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa esille tulleet asiat alueiden toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. Siell\u00e4 my\u00f6s aloitettiin keskustelu siit\u00e4, onko biosf\u00e4\u00e4rialueen johtohenkil\u00f6 manageri vai koordinaattori. Suomen joukkue (Timo J. Hokkanen ja Ilkka Eisto Pohjois-Karjalasta sek\u00e4 Martin \u00d6hman Saaristomerelt\u00e4) profiloitui kokouksen keskusteluissa n\u00e4kyv\u00e4sti ja EuroMABin sihteeri Jane Robertson p\u00e4\u00e4tyi ehdottaman seuraavan kokouksen pitopaikaksi Suomea.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Ihmisi\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 1. Floracin biosf\u00e4\u00e4rialuekokous aloitti biosf\u00e4\u00e4rialuekoordinaattoreiden tapaamiset. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"ihmisi\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 2. Suomea Floracissa edustivat koordinaattori Kari Lehtil\u00e4 (punaisessa takissa, vasemmalla) ja puistonjohtaja Jouko H\u00f6gmander (harmaassa villapaidassa, oikealla) Saaristomeren biosf\u00e4\u00e4rialueelta sek\u00e4 Timo J. Hokkanen Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueelta (kuvan ottaja). <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Pohjois-Karjala ja Saaristomeri is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t kokousta yhdess\u00e4<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Kansallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s kokouksen pit\u00e4misest\u00e4 Suomessa saatiin aikaan ja alkoi kaksivuotinen valmistautuminen kokoukseen. Kolmas koordinaattorikokous<\/strong> p\u00e4\u00e4tettin pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Ilomantsissa ett\u00e4 Saaristomerell\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Valmisteluissa oli Pohjois-Karjalassa kiinte\u00e4sti mukana toistakymment\u00e4 ihmist\u00e4, Saaristomerell\u00e4 oli oma ryhm\u00e4ns\u00e4. Suomen joukkue halusi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olemme kokouksen is\u00e4nnyyden arvoisia. Tavoitteena oli luoda uusia tuttavuuksia ja saada mukana olijat mahdollisimman hyvin osallisiksi sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisiin asioihin ett\u00e4 retkeilyyn ja vapaa-ajan ohjelmaan. Lis\u00e4ksi kokouksen haluttiin olevan esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 paikallisuus ja kest\u00e4vyys voidaan ottaa huomioon. Kaikki tekniset asiat testattiin, retket kokeiltiin ja aikataulutettiin, kirjalliset aineistot tuotettiin. Kokouksen yksityiskohdatkin mietittiin varsin onnistuneesti paikallisuuden ja kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 Pohjois-Karjalassa ett\u00e4 Saaristomerell\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Ihmisi\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 3. J\u00e4rjest\u00e4vien seurojen j\u00e4seni\u00e4 Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosf\u00e4\u00e4rialueilta yhteiskuvassa Parppeinvaaralla.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"kolme\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 4. Juhlaillallisella PK biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4n puheenjohtaja Tarja Cronberg, prof. Soldatov Valko-Ven\u00e4j\u00e4n MaB:sta sek\u00e4 johtaja Marketta Ahtiainen Pohjois-Karjalan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"valkoisten\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 5. Parppeinvaaran alasali oli huolellisesti j\u00e4rjestetty, jotta kaikille konferenssin osallistujille l\u00f6ytyi istumapaikka karjalaisten herkkujen \u00e4\u00e4reen.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t



<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Ilomantsissa keskeiset paikat olivat Mekrij\u00e4rven tutkimusasema, kunnantalon Kalevalasali ja Parppeinvaara. Bussit kuljettivat yli sata kokousvierasta retkille eri puolille rajaseutua. Juhlaillallinen oli Parppeinvaaralla. Kunnantalolla pidettiin ryhm\u00e4mme kehitt\u00e4m\u00e4, historian ensimm\u00e4inen \u201dEthnic evening\u201d johon kokousvieraat olivat tuoneet herkkuja omilta seuduiltaan. Mukaan oli kutsuttu my\u00f6s ilomantsilaisia tutustumaan kokousvieraisiin, olihan paikallisuus yksi avainasioista.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"lehtileike\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 6. Ajatuksia konferenssista (Karjalainen 3.9.1998). Artikkelissa haastateltu Professori Martin Price tuli Ilomantsiin ja Parppeinvaaralle seuraavan kerran 2020 NPA SHAPE \u2013hankkeen loppukokoukseen. Price oli hankkeen johtaja ja muisti edellisen k\u00e4yntins\u00e4 hyvin.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Koska kokous oli kahdessa paikassa, piti niiden v\u00e4liseen 650 kilometrin matkaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksi kokousp\u00e4iv\u00e4. Juna haki kokoustajat Ilomantsista, Joensuussa liityttiin pikajunaan ja illalla oltiin Turussa. Kokous jatkui junassa, kokousv\u00e4elle oli kolme \u201domaa\u201d vaunua, joista yksi oli konferenssivaunu ja toinen konferenssivaununa toiminut diskovaunu. Saaristomerell\u00e4 kuljettiin laivalla tutustumassa Saaristomeren kansallispuistoon ja biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintoihin sek\u00e4 Ut\u00f6n saareen. Loppukokous pidettiin Nauvossa.
Uskomme onnistuneemme varsin hyvin. Suomen kokouksesta tuotettiin Suomen Akatemian sarjaan l\u00e4hes 400-sivuinen raportti. Biosf\u00e4\u00e4rialuemanagerista on sittemmin tullut biosf\u00e4\u00e4rialuekoordinaattori. Erikoinen kokous junasessioineen muistetaan edelleen ja Ethnic Evening on ottanut paikan osana nykyistenkin koordinaattorikokouksen ohjelmaa.<\/p>

\u00a0<\/p>

Imperiumin vastaisku tuli vuoden 2000 kokouksessa Cambridgessa. Koordinaattorikokous ja EuroMAB tiedekokous pidettiin yhdess\u00e4. Kokouspaikkana oli Cambridgen yliopisto ja kokous oli brittil\u00e4isitt\u00e4in paperinmakuinen. Cambridgen j\u00e4lkeen koordinaattorikokoukset ovatkin olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koordinaattorikokouksia.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kolmenkymmenen vuoden kokousmaratonin seuraava tapaaminen oli Sevillan BR maailmankonferenssi 1995. P\u00f6kerrytt\u00e4v\u00e4n iso, viikon kest\u00e4nyt rutistus. Mieleen j\u00e4i australialaisten \u201dlohdullinen\u201d arvio kolmentoista vuotta kest\u00e4neest\u00e4 uurastuksesta tehd\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialueajattelu alueella ymm\u00e4rretyksi.
Jokaisella alueella t\u00e4ytyy tehd\u00e4 sama ty\u00f6 omista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja omilla voimavaroilla. Ja omassa aikataulussa.
Seuraavat maailmankonferenssit pidettiin my\u00f6s Espanjassa (Pamplonassa 2000, Madrid 2008). Viimeisin maailmankongressi pidettiin Perussa 2016.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Ihmisi\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 7. Biosf\u00e4\u00e4rialueiden maailmankonferenssit ovat paisuneet kuin olympiakisat. Sevilla 1995 oli iso, mutta jollain tavalla viel\u00e4 kotoisa. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"ihmisi\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 8. Perun tilaisuus 2016 oli 1100 osallistujan megatapahtuma, jossa oli mukana komppania turvamiehi\u00e4. Varkauksia tapahtui kaiken aikaa tarkasta vartioinnista huolimatta, vaikka kokous pidettiin yhdess\u00e4 kongressikeskuksessa.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Fennoskandian Vihre\u00e4 Vy\u00f6hyke<\/strong><\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/section><\/div><\/div><\/div><\/div><\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u00a0<\/p>

EuroMAB-alueeseen kuuluvat USA, Kanada, Eurooppa, It\u00e4-Eurooppa ja Ven\u00e4j\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n ja Pohjois-Karjalan yhteisty\u00f6 on luontevaa my\u00f6s ilman kytky\u00e4 Pariisiin. Karjalan tutkimuskeskuksen kanssa 1992 aloitettu tutlimusyhteisty\u00f6 tuotti ensimm\u00e4isen yhteisen seminaarin Suoj\u00e4rvell\u00e4 1994. Samana vuonna koottiin yhteinen kirja biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnasta ja \u2013tutkimuksista. Kirja julkaistiin 1995 alussa.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kirjassa esiteltiin my\u00f6s ajatus raja-alueen yhteisest\u00e4 Fennoskandian vihre\u00e4st\u00e4 vy\u00f6hykkeest\u00e4, johon kuuluvat suojelualueet ja niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t muut alueet. Malliksi muotoutui sama kuin biosf\u00e4\u00e4rialueen toimintamalli. Vihre\u00e4 vy\u00f6hyke ei ole suojelualue, vaan alue jossa on suojelualueita. Biosf\u00e4\u00e4rialueiden tapaan kest\u00e4v\u00e4 luonnon k\u00e4ytt\u00f6 ja kest\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa ovat vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen tavoitteena. Vihre\u00e4 vy\u00f6hyke on ollut mukana yhteisty\u00f6ss\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kanssa kaiken aikaa 1993 j\u00e4lkeen, mutta Suomessa hallinto ei 1990-luvulla halunnut ottaa siihen kantaa, koska Natura-prosessi oli tulehduttanut maanomistajien ja hallinnon v\u00e4lit vuoden 1995 j\u00e4lkeen.<\/p>

\u00a0<\/p>

Vasta 2010 Suomen, Ven\u00e4j\u00e4n ja Norjan v\u00e4lille tehtiin Memorandum of Understanding (MoU) koskien Vihre\u00e4\u00e4 vy\u00f6hykett\u00e4 ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4. Vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen asioita on k\u00e4sitelty vuosien mittaan lukuisissa konferensseissa ja kokouksissa niiden p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 tai olennaisena osana niit\u00e4 ennen yhteisty\u00f6sopimusta ja sen j\u00e4lkeen.
Fennoskandian vihre\u00e4 vy\u00f6hyke on alusta l\u00e4htien ollut luonteva osa Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen toimintaa. Meille se on ollut osa raja-alueen ymp\u00e4rist\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6sidonnaisten taloustoimien kehitt\u00e4mist\u00e4 yhdess\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kanssa. My\u00f6s monimuotoinen tutkimus on ollut osa vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Toistaiseksi viimeinen Fennoskandian Vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen konferenssi pidettiin Petroskoissa ja Sortavalassa 2018.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"ihmisi\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 9. Lokakuun alussa 2018 pidetyn Fennoskandian vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen konferenssin juhlallinen \u2013 ja vakavaksi vet\u00e4v\u00e4 avaus - Karjalan tutkimuskeskuksen suuressa salissa. Samaan kuvaan p\u00e4\u00e4siv\u00e4t taustakuvan tutkimuskeskuksen p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti ja puhujista keskimm\u00e4isen\u00e4 oleva keskuksen johtaja Olga Bakhmet. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"mies\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Kuva 10. Sortavalassa pidettiin Sortavalassa Niemel\u00e4nhovin lomakeskuksessa. Yhteisi\u00e4 hankkeita oli suunnittelussa useita. Mets\u00e4hallituksen Aimo Saano oli suomalais-ven\u00e4l\u00e4isen luonnonsuojeluty\u00f6ryhm\u00e4n toinen puheenjohtaja. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

MaB-sis\u00e4ll\u00f6t ja Fennoskandian vihre\u00e4 vy\u00f6hyke ovat tuoneet mahdollisuuksia luoda biosf\u00e4\u00e4rialueelle ymp\u00e4rist\u00f6n huomioon ottavia hankkeita, joiden partnerit ovat olleet Karjalan tasavallasta sek\u00e4 eri puolilta Eurooppaa.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueajattelu ja UNESCOn MaB-ohjelma sopivat sis\u00e4ll\u00f6llisesti hyvin EU-ohjelmiin (esim. Interreg, Tacis, Karelia ENPI, Regions of Knowledge, Northern Arctic and Periphery). Kaikissa ohjelmissa yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja partnereita on tavattava my\u00f6s kokouksissa. Kokousten keskeinen anti on, ett\u00e4 ihmiset tapaavat ja tieto sek\u00e4 uudet ajatukset kulkevat, kun asioita tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Timo J. Hokkanen<\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Biosf\u00e4\u00e4rialue on kansainv\u00e4linen MaB-kokoukset ja Fennoskandian vihre\u00e4 vy\u00f6hyke ovat tuoneet paljon ideoita ja hankkeita Kansainv\u00e4lisyys kuuluu biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaan osana MaB-ohjelmaa. Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen alkuaikoina 1990-luvun alkupuolella kansainv\u00e4lisyys ei viel\u00e4 ollut sis\u00e4\u00e4nrakennettuna kaikkeen … Continue reading Biosf\u00e4\u00e4rialue on kansainv\u00e4linen<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-10554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10554"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10586,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10554\/revisions\/10586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}