{"id":12032,"date":"2022-12-22T17:08:45","date_gmt":"2022-12-22T15:08:45","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=12032"},"modified":"2022-12-22T17:08:45","modified_gmt":"2022-12-22T15:08:45","slug":"biosfaarialueen-tyoryhmasta-kehittyivat-tyovaliokunta-ja-monipuolinen-ohjausryhma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/biosfaarialueen-tyoryhmasta-kehittyivat-tyovaliokunta-ja-monipuolinen-ohjausryhma\/","title":{"rendered":"Biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 kehittyiv\u00e4t ty\u00f6valiokunta ja monipuolinen ohjausryhm\u00e4<\/strong>"},"content":{"rendered":"

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue toimii hallinnollisesti osana Pohjois-Karjalan ELY-keskusta. Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta on itsen\u00e4isten alueellisten toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4, jonka kokonaisuudesta vastaa biosf\u00e4\u00e4rialueen koordinaattori. Toimintaa ohjaavat ohjausryhm\u00e4 ja ty\u00f6valiokunta, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t biosf\u00e4\u00e4rialueen toiminnot YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan sek\u00e4 alueellisten ja paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Toiminta rahoitetaan p\u00e4\u00e4osin yhteishankkeilla, joissa Pohjois-Karjalan ELY-keskus on ollut olennainen, alueellinen is\u00e4nt\u00e4organisaatio.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue perustettiin 1992 hein\u00e4kuussa. Biosf\u00e4\u00e4rialuetutkijan (my\u00f6hemmin koordinaattori) toimisto sijaitsi Mekrij\u00e4rven tutkimusasemalla, joka oli my\u00f6s alkuvaiheen hallinnollinen keskus.   Tutkijan palkasta sek\u00e4 toimintamenoista huolehti ensimm\u00e4iset kaksi vuotta Suomen Akatemia.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 oli toimintaa ohjaava organisaatio ja nimitti biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaa koordinoivan ty\u00f6ryhm\u00e4n 1993. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kutsuttiin biosf\u00e4\u00e4rialuekomitean mietinn\u00f6n mukaisesti \u201dvirallisia\u201d yhteisty\u00f6tahoja. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 johti maaherra Hannu Tenhi\u00e4l\u00e4 ja sen varapuheenjohtajana oli Pohjois-Karjalan vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6piirin johtaja Marketta Ahtiainen. Sihteerin\u00e4 toimi Timo J. Hokkanen. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n

Paikallisuus oli alusta l\u00e4htien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ryhm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rretty, mutta se oli kaukana hallinto-organisaatioiden (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Ymp\u00e4rist\u00f6piiri) ja alkuajan rahoittajan arjesta (Suomen Akatemia). My\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 mukana olevat yliopiston tutkijat ymm\u00e4rsiv\u00e4t paikallisuustavoitteet hyvin, mutta paikallinen ty\u00f6 vaatii rahaa eik\u00e4 sit\u00e4 laman j\u00e4lkeen ollut kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Alku oli harjoittelua ja oppimista. Mietittiin mit\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta on ja voi olla, kuinka sit\u00e4 toteutetaan omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mink\u00e4 kautta ja kuinka ollaan esill\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin ensimm\u00e4inen biosf\u00e4\u00e4rialue-esite, kuultiin alueen toimijoita sek\u00e4 pohdittiin hankkeita ja muita toimintamuotoja. Toimikunnan ty\u00f6 ei silloisin v\u00e4linein ja toimintatavoin ollut helppoa: matkat olivat pitk\u00e4t, eik\u00e4 niihin ollut erillist\u00e4 rahoitusta. Osaamista oli mukana monipuolisesti, mutta biosf\u00e4\u00e4rialueen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja teorian yhdist\u00e4minen paikalliseksi konkretiaksi oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Ty\u00f6 jatkuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Hankalan konseptin lis\u00e4ksi alkuaikoina vaikeusastetta lis\u00e4si biosf\u00e4\u00e4rialueen rajauksen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys.  Asutuskeskukset oli rajattu biosf\u00e4\u00e4rialueen ulkopuolelle ja toimintojen \u201domistajuus\u201d oli vaikea selitt\u00e4\u00e4, koska yksik\u00e4\u00e4n kunta ei ollut mukana kokonaan. Samanaikaisesti piti selitt\u00e4\u00e4, ettei biosf\u00e4\u00e4rialue ole suojelualue, vaikka siell\u00e4 on suojelualueita. Paikallista yleis\u00f6\u00e4 ei ole helppo tavoittaa jos alueella koetaan, ett\u00e4 toimijat ovat ulkopuolisia ja heid\u00e4t lis\u00e4ksi koetaan liian luonnonsuojeluhenkisiksi.<\/p>\n\n\n\n

Maaherran johtama ty\u00f6ryhm\u00e4 oli kuitenkin arvovaltainen ja paikallisuus sek\u00e4 avoin yhteisty\u00f6 auttoivat eteenp\u00e4in. Kansainv\u00e4lisyyskin p\u00e4\u00e4si uuteen arvoon kun Suomi liittyi EU:iin.<\/p>\n\n\n\n

Kuva 1. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 nimitti Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6ryhm\u00e4n 1993 (kuva: sanomalehti Karjalainen 6.5.1993)<\/em><\/p>\n<\/div>

\"kuva<\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

EU-aika avasi rajat ja toi uusia ty\u00f6kaluja yhteisty\u00f6h\u00f6n<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Karjalan vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6piiri muuttui 1995 ymp\u00e4rist\u00f6keskukseksi ja biosf\u00e4\u00e4rialueen hallinnolliseksi taustaorganisaatioksi. Samalla alkoi Suomen EU-aika tuoden aivan uudet mahdollisuudet hanketoimintaan ja sen rahoitukseen.  Biosf\u00e4\u00e4rialueella ei ollut itsen\u00e4ist\u00e4 hallinnollista asemaa ja EU-hankkeiden hallinto kulki ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kautta.  Ilman paikallista is\u00e4nt\u00e4organisaatiota toiminta olisi ollut mahdotonta. Ty\u00f6ryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4ty\u00f6 oli osallistuminen hankkeiden suunnitteluun ja niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 toimien liitt\u00e4minen paikalliseen ja alueelliseen kokonaisuuteen. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen ty\u00f6ryhm\u00e4n toimintakausi p\u00e4\u00e4ttyi vuoden 1996 alkuun. Pohjois-Karjalan l\u00e4\u00e4ni lakkautettiin 1.9.1997.  Ty\u00f6ryhm\u00e4n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton johtaja Tarja Cronberg. Ty\u00f6ryhm\u00e4n toimintaa tehostamaan ja paikallisuuden tueksi perustettiin jaostoja tukemaan alueelle t\u00e4rkeit\u00e4 aiheita (mets\u00e4t, ty\u00f6llisyys jne).  Kaikki toimijat sihteeri\u00e4 lukuun ottamatta olivat vapaaehtoisia ja tekiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 oman toimintansa ohessa.  Valittu l\u00e4hestymistapa osoittautui liian raskaaksi toteuttaa ty\u00f6ryhm\u00e4n voimin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"kolme<\/figure>
\n

Toiminta kent\u00e4ll\u00e4 kuitenkin eteni. EU-hankkeet toivat lis\u00e4\u00e4 toimijoita ja osallistuminen kansainv\u00e4lisiin MaB-kokouksiin johti Ilomantsissa ja Saaristomerell\u00e4 1998 pidettyyn EuroMaB-alueen biosf\u00e4\u00e4rialuekoordinaattoreiden kokoukseen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajat Tarja Cronberg ja Marketta Ahtiainen p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan toistaiseksi suurimpaan alueella j\u00e4rjestettyyn kansainv\u00e4liseen MaB-kokoukseen. <\/p>\n\n\n\n

Kuva 2. Biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja Tarja Cronberg ja varapuheenjohtaja Marketta Ahtiainen koordinaattorikokouksen p\u00e4iv\u00e4llisell\u00e4 Ilomantsissa 1998 seurassaan professori Soldatov\u00a0Valko-Ven\u00e4j\u00e4n MaB:sta.<\/em><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\u201dToiveikkuuden aika\u201d<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Koordinaattorikokouksen yhteydess\u00e4 keskusteltiin my\u00f6s kotimaan asioista ja biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnan jatkuvuudesta kansallisella tasolla. Toiminnassa oli lyhyt \u201dtoiveikkuuden aika\u201d: hanketoiminta eteni, toimijoita oli mukavasti, Akatemian sarjaan tehtiin kokouksen aineistoista paksu kirja paikallisesta toiminnasta kansainv\u00e4liseenkin jakoon.<\/p>\n\n\n\n

Toiveikkuus katkesi tylysti vuosituhannen vaihteen monenlaisiin melskeisiin. Rahoituskuviot ja hallinto myll\u00e4ttiin perusteellisesti Suomen molemmilla biosf\u00e4\u00e4rialueilla. Toiveikkuutta koeteltiin ja sopeutuminen uuteen tilanteeseen vaati paljon ty\u00f6t\u00e4, mutta onnistui. EU:n suosima hankeperustainen toimintatapa yleistyi 2000-luvun alussa. Kun biosf\u00e4\u00e4rialueen toiminnallisen rahoitus tuli p\u00e4\u00e4osin suurehkoista EU-hankkeista, niiden hoito vaati paljon ty\u00f6t\u00e4.  Hankkeet toivat kuitenkin paljon toiminnallisia ja sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 vahvistamaan biosf\u00e4\u00e4rialuetta. <\/p>\n\n\n\n

Tarja Cronberg siirtyi pois Pohjois-Karjalasta 2001. Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnan napanuora suoraan ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6\u00f6n katkesi 2003, kun ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Jan-Erik Enestam teki m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen toiminnan siirt\u00e4misest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6keskusten vastuulle.  Toimintatapojen muutos toi lis\u00e4\u00e4 omaehtoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Toiminnallisesti t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on ollut hedelm\u00e4llinen.  Biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6 on ollut mahdollista j\u00e4sent\u00e4\u00e4 alueen kautta osana ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (nykyisin ELY-keskuksen) toimintaa.  Se palvelee aiempaa paremmin paikallisia ja alueellisia tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n

\"L\u00e4hikuva<\/figure>
\n

Paikallisessa ohjauksessa ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 ohjausryhm\u00e4ksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 muuttui uudessa hallintomallissa ohjausryhm\u00e4ksi.\u00a0 Toiminta p\u00e4\u00e4stiin k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n toden teolla vasta 2006 uuden puheenjohtajan, emeritusprofessori Paavo Pelkosen johdolla. Pelkonen oli ollut aiemmin Joensuun yliopiston rehtori. H\u00e4n tunsi maakunnan ja sen toimijat hyvin ja oli my\u00f6s eritt\u00e4in aktiivinen kansainv\u00e4lisiss\u00e4 toimissa (Kuva 3).<\/p>\n\n\n\n

Kuva 3. Emeritusprofessori Paavo Pelkonen johti biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4\u00e4 vuodesta 2006 alkaen.<\/em><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n

Aktiivinen ohjausryhm\u00e4n puheenjohtaja ja tiivis hankety\u00f6 loivat mahdollisuuden uuteen ohjausryhm\u00e4kulttuuriin. Mukana saatiin enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t biosf\u00e4\u00e4rialueella tai joiden ty\u00f6 liittyi siell\u00e4 toimimiseen.\u00a0 Alkuper\u00e4isest\u00e4 toimikunnasta oli j\u00e4ljell\u00e4 vain Mets\u00e4hallituksen Ky\u00f6sti Tuhkalainen. Mets\u00e4hallitus on ollut monipuolisesti mukana biosf\u00e4\u00e4rialuetoimissa alusta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

Tuupovaaran kunta, Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Ilomantsin kunta ja Mekrij\u00e4rven tutkimusasema osallistuivat hankkeisiin ja olivat my\u00f6s ohjausryhm\u00e4ss\u00e4.  Mukana oli lis\u00e4ksi liike-el\u00e4m\u00e4n, tieteen ja luonnonsuojelun edustaja.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusta, matkailua ja erilaisia kehitt\u00e4mistoimia toteutettiin p\u00e4\u00e4asiassa EU:n TACIS- ja Interreg-ohjelmien kautta. Niiden rakentaminen yhteistoimin oli hedelm\u00e4llist\u00e4 ja matkailun merkitys toiminnoissa nousi. Ohjausryhm\u00e4 oli tiiviisti mukana toimissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuva 4. Mets\u00e4hallituksen erikoissuunnittelija Ky\u00f6sti Tuhkalainen tuli mukaan biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6h\u00f6n jo 1993. H\u00e4n j\u00e4i el\u00e4kkeelle 2021. Liisa Sorjonen esittelee Ky\u00f6sti Tuhkalaiselle Ilomantsin asioita.<\/em><\/p>\n<\/div>

\"kuva<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Aluelaajennus nosti profiilia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ohjausryhm\u00e4 toteutti biosf\u00e4\u00e4rialueen laajennuksen joka hyv\u00e4ksyttiin UNESCOssa 2008. Mukaan tuli koko Lieksa, koko Ilomantsi ja Joensuusta entinen Tuupovaaran kunta. Pinta-ala nousi n. 360\u00a0000:sta l\u00e4hes 800\u00a0000 hehtaariin, asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti 20\u00a0000 kun alkuper\u00e4isess\u00e4 rajauksessa asukkaita oli noin 2000. Ydinalueiksi m\u00e4\u00e4riteltiin my\u00f6s Ruunaa ja uutena Kolin kansallispuisto.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"hymyilev\u00e4<\/figure>
\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s alueen laajentamisesta on kaiketi t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jonka biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6ryhm\u00e4\/ohjausryhm\u00e4 on tehnyt. Toiminnallinen kapasiteetti ja toimijapohja laajenivat kerralla ja antoivat edellytykset j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja kokonaisvaltaisempaan ty\u00f6h\u00f6n. Biosf\u00e4\u00e4rialueen omistajuus selveni ja nyt kunnat (Ilomantsi ja Lieksa) olivat koko painollaan mukana ja Joensuun kautta my\u00f6s maakunta entist\u00e4 vahvemmin. Kolin kansallispuistosta tuli biosf\u00e4\u00e4rialueen luontosyd\u00e4n, onhan se Pohjois-Karjalan t\u00e4rkein luontokohde ja tunnettu koko maassa. Puisto toi biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnan olennaiseksi osaksi maakunnan luontomatkailua.<\/p>\n\n\n\n

Kuva 5. Pohjois-Karjalan ELYn ylijohtaja Ari Niiranen sai 2010 osana suurta aluehallinnon muutosta johdettavakseen my\u00f6s biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnan.<\/em><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n

Pohjois-Karjalan ELY-keskus korvasi Pohjois-Karjalan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen vuonna 2010. Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnassa oli j\u00e4lleen nahan luomisen aika kun toiminta oli sopeutettava uuteen organisaatioon ja hallintoon. Kaksitoista vuotta muutoksen j\u00e4lkeen on hienoa todeta, ett\u00e4 muutos on onnistunut ja vahvistanut biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaa. Kiinnittyminen ELYn toimiin ja ylijohtaja Ari Niirasen sek\u00e4 my\u00f6hemmin ymp\u00e4rist\u00f6vastuualueen johtajan Janne K\u00e4rkk\u00e4isen avoin ja my\u00f6nteinen suhtautuminen biosf\u00e4\u00e4rialueeseen on suuresti helpottanut sopeutumista. N\u00e4kym\u00e4t my\u00f6s hallinnon ty\u00f6kaluna ovat auttaneet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnan rajanl\u00e4heisen\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kokonaisuutena. <\/p>\n\n\n\n

Kuva 6. ELYn ymp\u00e4rist\u00f6vastuualueen johtaja Janne K\u00e4rkk\u00e4inen vastaa nykyisin biosf\u00e4\u00e4rialueen hallinnosta.<\/em><\/p>\n<\/div>

\"Kuva<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen tavoite on olla l\u00e4sn\u00e4 toimijoiden arjessa vastuullisuuden ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen asioissa. Hallinto ja tutkimukset eiv\u00e4t riit\u00e4. kaikenlaisten toimijoiden omaehtoinen tekeminen on avain yhteisty\u00f6h\u00f6n joka nykyisin toteutuu parhaiten hankkeissa.  Hankkeet \u2013 isotkin \u2013 ovat lyhytaikaisia. Jatkuvuuden, n\u00e4kyvyyden ja kehittymisen tueksi kehitettiin 2011-2012 kumppanuustoimintaj\u00e4rjestelm\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu toimijoiden osaamiseen ja omaehtoisuuteen sek\u00e4 yhdess\u00e4 kehittymiseen. Biosf\u00e4\u00e4rialueen kunnat ovat mukana, muita toimijoita on nelisenkymment\u00e4.  Kumppanuustoiminta on nykyisin t\u00e4rke\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toiminnallinen kuvaaja.  Ohjausryhm\u00e4 on ollut olennainen kumppanuustoiminnan linjaaja ja hyv\u00e4ksyy kaikki kumppanuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n mukaan tulevat toimijat.<\/p>\n\n\n\n

Fennoskandian vihre\u00e4 vy\u00f6hyke (Green Belt of Fennoscandia) on toiminnallinen konsepti Suomen, Ven\u00e4j\u00e4n ja Norjan yhteisen raja-alueen luontoon ja luonnonvaroihin perustuvan kehitt\u00e4misen tueksi. Konsepti on kehitetty yhdess\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen osapuolen kanssa. Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue ja sen ohjausryhm\u00e4 ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 Vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Karjalan toiminta-alue (PK, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa) on ollut aktiivisin osa 1300 km:n raja-alueella. Paavo Pelkonen oli useita vuosia my\u00f6s Vihre\u00e4n vy\u00f6hykkeen ty\u00f6valiokunnan puheenjohtajana.<\/p>\n\n\n\n

Mekrij\u00e4rvelt\u00e4 Joensuuhun<\/strong><\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopisto p\u00e4\u00e4tti sulkea Mekrij\u00e4rven tutkimusaseman.  Viimeiset biosf\u00e4\u00e4rialueen tutkimustoiminnot siirtyiv\u00e4t Joensuuhun kes\u00e4kuun lopussa 2016.  Biosf\u00e4\u00e4rialueen toimisto oli siirtynyt Joensuuhun jo aikaisemin.<\/p>\n\n\n\n

Viimeiset vuodet ovat olleet edelleen muutoksen aikaa. Kokoukset ryhdyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n osin tai kokonaan et\u00e4yhteyksin, mik\u00e4 on helpottanut osallistumista ja vapauttanut aikaa matkustamisesta itse asiaan.<\/p>\n\n\n\n

Ohjausryhm\u00e4n avuksi perustettiin 2016 ty\u00f6valiokunta. Ohjausryhm\u00e4 on iso, kokoontuu harvoin ja keskustelee linjoista sek\u00e4 \u201disosta kuvasta\u201d.\u00a0Ty\u00f6valiokunta kokoontuu useammin ja tekee tarvittavat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja pit\u00e4\u00e4 toimintaa yll\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Professori Paavo Pelkonen johti ohjausryhm\u00e4\u00e4 menestyksellisesti vuoteen 2022. Nykyinen ohjausryhm\u00e4n ja ty\u00f6valiokunnan puheenjohtaja on Karelia Ammattikorkeakoulun yliopettaja, FT Lasse Okkonen. \u00a0Sihteerin\u00e4 toimii koordinaattori Vilma Lehtovaara.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittanut Timo J. Hokkanen<\/p>\n\n\n\n

\n
\"ihmisi\u00e4
Kuva 7. Nykymuotoisen ohjausryhm\u00e4n ensimm\u00e4inen kokous pidettiin Lieksassa 2017. Tilaisuus alkoi esitelmill\u00e4 kulttuurikeskuksella. Sitten siirryttiin Pankakosken kartonkitehtaalle, jossa tehtaanjohtaja Petri Saastamoinen esitteli Pankakosken tehtaan toimintaa ja tehtaan sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n yritysten monipuolista \u201dtoimintaekosysteemi\u00e4\u201d. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"ihmisi\u00e4
Kuva 8. Ohjausryhm\u00e4n kokouksessa Joensuussa 2018 keskityttiin paikallisiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toimiin. Esitelmien ja tietoiskujen j\u00e4lkeen \u201dpaneelikeskusteltiin\u201d johtava tutkija Lauri Sikasen (Luke) johdolla. Kuvassa panelistit ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Leinonen ja dosentti Tero Mustonen sek\u00e4 puheenjohtaja Lauri Sikanen. Kuvasta panelisteista puuttuu dosentti Mikko Kurttila (Luke).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"ihmisi\u00e4
Kuva 10. Naisyritt\u00e4jyydest\u00e4 keskusteltiin ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 2019 elokuvateatteri Kino Mantsissa Ilomantsissa. Kokouksen j\u00e4lkeen tutustuttiin Karhufestivaalien monipuoliseen villiruokatarjontaan ja karhunveist\u00e4jien ty\u00f6skentelyyn. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"miesoletettu
Kuva 9. Biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6valiokunta kokouksessaan Joensuussa Botanialla v. 2019, kun lopulta haudattua maakuntauudistusta viel\u00e4 valmisteltiin. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"l\u00e4hikuva
Kuva 11. Biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6valiokunnan ja ohjausryhm\u00e4n nykyinen puheenjohtaja on yliopettaja Lasse Okkonen Karelia Ammattikorkeakoululta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue toimii hallinnollisesti osana Pohjois-Karjalan ELY-keskusta. Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta on itsen\u00e4isten alueellisten toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4, jonka kokonaisuudesta vastaa biosf\u00e4\u00e4rialueen koordinaattori. Toimintaa ohjaavat ohjausryhm\u00e4 ja ty\u00f6valiokunta, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t biosf\u00e4\u00e4rialueen toiminnot YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen … Continue reading Biosf\u00e4\u00e4rialueen ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 kehittyiv\u00e4t ty\u00f6valiokunta ja monipuolinen ohjausryhm\u00e4<\/strong><\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-12032","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12032"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12048,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12032\/revisions\/12048"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12032"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12032"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}