{"id":12050,"date":"2023-01-23T17:03:48","date_gmt":"2023-01-23T15:03:48","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=12050"},"modified":"2023-01-24T10:28:50","modified_gmt":"2023-01-24T08:28:50","slug":"pohjois-karjalan-biosfaarialueen-kestavan-kehityksen-kumppanuusverkosto-ideoitiin-2011-kumppaneita-on-nykyisin-noin-30","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/pohjois-karjalan-biosfaarialueen-kestavan-kehityksen-kumppanuusverkosto-ideoitiin-2011-kumppaneita-on-nykyisin-noin-30\/","title":{"rendered":"Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kumppanuusverkosto ideoitiin 2011 – kumppaneita on nykyisin noin 30"},"content":{"rendered":"

Biosf\u00e4\u00e4rialueen kumppanuustoiminnalle ei ollut valmiita malleja, kun se perustettiin 2011. Halusimme mukaan toimijoita, jotka haluavat ja uskaltavat olla mukana ja voivat hy\u00f6ty\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 ja biosf\u00e4\u00e4rialueen maailmanlaajuisesta verkostosta sek\u00e4 UNESCOsta taustayhteis\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen tavoite on olla mukana rakentamassa alueen toimintoja kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Ainoa j\u00e4rkev\u00e4 toimintatapa on ty\u00f6skennell\u00e4 yhdess\u00e4 niiden kanssa, jotka alueella toimivat.  Matkailu on ollut merkitt\u00e4vin kumppanuuksien toimiala.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isi\u00e4 kumppanuustoimintaan mukaan tulleita olivat Hotelli GreenStar Joensuun keskustassa ja Lieksalaiset Er\u00e4-Eero ky (luontomatkailuyritys) sek\u00e4 Pielisen museo.  Niiden kanssa on tehty kumppanuussopimus vuosina 2011 \u2013 2012. Matkailuala on eritt\u00e4in kansainv\u00e4linen ja kest\u00e4vyyden tavoittelussa erityisasemassa. Monet pohjoiskarjalaisen yrityksen toiminta on jo kauan ollut l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti \u201dkest\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d tai kest\u00e4vyys on ollut yksi t\u00e4rke\u00e4 osa toiminnan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4.  Kaikki ensimm\u00e4iset kumppanit olivat \u2013 ja ovat edelleen – selke\u00e4sti kansainv\u00e4lisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Joensuulainen Hotelli GreenStar on ollut loistava esimerkki toiminnallisen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n kokonaisvaltaisesta kest\u00e4vyysajattelusta. Hotellihuoneen hinta, laatu ja ymp\u00e4rist\u00f6asiat yhdess\u00e4 ovat kova paketti, vaikka monet asiakkaat eiv\u00e4t varmasti tied\u00e4, ett\u00e4 hotellikonseptin kest\u00e4vyyden rakenteiden (rakennuksen sijainti ja rakenteet, veden ja energian kulutus, p\u00e4ivitt\u00e4iset toiminnot) kautta mahdollistuu my\u00f6s edullinen hinta.   Joensuun GreenStar \u2013hotelli oli Suomen ensimm\u00e4inen, nyt toimipaikkoja on viisi.<\/p>\n\n\n\n

Lieksan Kontiovaarassa on villiel\u00e4inten katseluun- ja valokuvaukseen erikoistunut eritys Er\u00e4-Eero, jonka asiakaskunnasta eritt\u00e4in suurin osa on ollut ulkomaalaisia. Yritys on sujuvasti luonnonsuojelualueiden ja talousmets\u00e4n rajapinnoilla ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4 siit\u00e4, kuinka luonnon kautta saa tehty\u00e4 tulosta muutenkin kuin ampumalla el\u00e4imi\u00e4 tai kaatamalla puut. Yrityksen tukikohtaan Lieksan Kelj\u00e4npurolle ei ole kiinte\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6linjaa. Senkin kanssa on tultava toimeen.  Korona ja Ven\u00e4j\u00e4n sotatoimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet asiakaskuntaan, mutta ydin on pysynyt samana.  Laadukas ja autenttinen villiel\u00e4inten katsomismahdollisuus on edelleen kysytty. Er\u00e4-Eeron ahmat ovat maailmankuuluja<\/p>\n\n\n\n

Lieksalaisen Pielisen museon puurakennuskokonaisuus on ainutlaatuinen ja kertoo paljon siit\u00e4, kuinka alueella on aiemmin eletty. Historian tunteminen on suomalaisellekin avartavaa, ei ihme ett\u00e4 15 prosenttia museon k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 on ulkomaalaisia. Biosf\u00e4\u00e4rialueen n\u00e4k\u00f6kulmasta Pielisen museo on hieno portti alueen historiaan ja puun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Mies
Kuva1. GreenStar Hotel on kokonaisvaltaisen ymp\u00e4rist\u00f6ajattelun edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 hotellibisneksess\u00e4. Ajatuksen takana on toimitusjohtaja Kristian Ikonen, joka kuvassa poseeraa Joensuun toimipisteen \u201dkierr\u00e4tyskeskuksessa\u201d. Joensuussa alkanut toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi ja hotelleja on nyt viisi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Kaksi
Kuva 2. Yritt\u00e4j\u00e4 Eero Kortelainen on erikoistunut tarjoamaan palveluja villiel\u00e4inten valokuvauksesta ja katselusta kiinnostuneille. H\u00e4nen lieksalainen yrityksens\u00e4 \u201dEr\u00e4-Eero\u201d on maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu ahmojen kuvauspaikka, jossa on toteutettu mm. BBC:n pitk\u00e4 dokumenttielokuva ahmoista. Biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4n Ky\u00f6sti Tuhkalainen (vasemmalla) ojentaa Eero Kortelaiselle kumppanuuskyltin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Kolme
Kuva 3. Pielisen museo Lieksassa on it\u00e4suomalaisen puurakennusperinteen s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4. Kumppanuuskultin ja sertifikaatin ojensivat kaupunginjohtaja Jarkko M\u00e4\u00e4tt\u00e4selle ja museonjohtaja Liisa Eskeliselle biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen Aarne Wahlgren (vasemmalla) ja puheenjohtaja Paavo Pelkonen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kunnat, matkailuyritykset, tuotanto, yhdistykset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4, t\u00e4rkeit\u00e4 kehitt\u00e4mistavoitteita on Pohjois-Karjalassa paljon. Kumppanit p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t omasta tekemisest\u00e4\u00e4n. Kumppanuuden eli yhdess\u00e4 tekemisen keskeiset ainekset ovat yhteinen k\u00e4sitys ja kehitt\u00e4misen tarpeista sek\u00e4 hyv\u00e4 keskustelu- ja toiminnallinen yhteys tavoitteiden toteuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen puolelta ohjausryhm\u00e4 ja ty\u00f6valiokunta linjaavat kumppanuustoiminnan sis\u00e4ll\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Kumppanin tavoitteet ja yhteisty\u00f6n tarpeet kirjataan kumppanuussopimukseen. Ty\u00f6valiokunta hyv\u00e4ksyy kaikki kumppanuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n mukaan tulevat toimijat. Kest\u00e4vyys toteutuu vain, jos riitt\u00e4v\u00e4n moni sit\u00e4 toteuttaa. Kumppaneita on vaikea saada liikaa.<\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Karjalassa mukana ovat alueen haltijoina ja t\u00e4rkein\u00e4 toimijoina Ilomantsi, Lieksa ja Joensuu. Karelia Ammattikorkeakoulu yhdist\u00e4\u00e4 koulutuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekemisen. Kaikkien strategisissa tavoitteissa on yhtym\u00e4kohdat biosf\u00e4\u00e4rialuetoimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Matkailualan pieni\u00e4 yrityksi\u00e4 on kumppaneina monta. Niiden kest\u00e4vyystavoitteet ovat hyvin l\u00e4hell\u00e4 toiminnallista arkea. Matkailuyritykset ovat suoraan tekemisiss\u00e4 asiakkaiden kanssa ja onnistunut asiakassuhde on parasta mainosta – tyytyv\u00e4inen asiakas tulee my\u00f6s helpommin takaisin. Esimerkiksi energiatehokkuus, hyv\u00e4 j\u00e4tehuolto ja toiminta luonnossa luonnon ehdoilla n\u00e4kyv\u00e4t matkailua toteutettaessa. Yh\u00e4 useampi osaa kiinnitt\u00e4\u00e4 niihin huomiota.<\/p>\n\n\n\n

Matkailuala on siirtynyt kest\u00e4vyyden asioissa v\u00e4hitellen sanoista tekoihin my\u00f6s systeemitasolla. Matkailualan kansallisista kehitt\u00e4mist\u00e4 johtaa Business Finland, joka on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ns. Sustainable Travel Finland \u2013polun sertifikaatteineen (STF). Biosf\u00e4\u00e4rialueen kumppanit ovat samalla polulla ja yhdess\u00e4 kumppaneiden kanssa keskeisi\u00e4, my\u00f6s STF-sertifikaattiin kuuluvia elementtej\u00e4 ja osaamista on edistetty jo vuosia.<\/p>\n\n\n\n

 Kumppanuusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on mukana my\u00f6s tuotannollisia toimijoita, museoita ja yhdistyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Kaksi
Kuva 4. Joensuun kaupungin kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Horttanainen (vasemmalla) ja Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kiinnitt\u00e4v\u00e4t biosf\u00e4\u00e4rialueen kumppanuuskyltti\u00e4 kaupungintalon sein\u00e4\u00e4n. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Kaksi
Kuva 5. Pitk\u00e4aikainen biosf\u00e4\u00e4rialueen ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen, kaupunginsihteeri Matti Taponen (vasemmalla) sek\u00e4 kaupunginjohtaja Jarkko M\u00e4\u00e4tt\u00e4nen esittelev\u00e4t j\u00e4rvilohikaupungin tunnuskalaa. Biosf\u00e4\u00e4rialueelle kumppanuus toi vahvan toimijan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Kaksi
Kuva 6. Kunnanjohtaja Markku Lappalainen (vasemmalla) vastaanotti kumppanuusohjelman sertifikaatin ja kumppanuuskyltin ohjausryhm\u00e4n puheenjohtaja Paavo Pelkoselta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Toiminnan tulevaisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen kumppanuustoiminta on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toiminnallinen kuvaaja. Kumppanuustoiminnan logo l\u00f6ytyy noin 30:st\u00e4 kohteesta eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Kumppanit ovat sitoutuneet kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaansa kest\u00e4vyyden periaatteiden mukaisesti. Yhteisty\u00f6verkosto jakaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 luo hankkeita toiminnan ja viestinn\u00e4n tueksi.<\/p>\n\n\n\n

Toimijoiden omaehtoisuus on avain yhteisty\u00f6h\u00f6n, joka toteutuu parhaiten hankkeissa.  Hankkeet ovat kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia ja tulosten saamiseksi lyhyit\u00e4. Tulokset katoavat helposti hankkeen j\u00e4lkeen, ellei niit\u00e4 oteta aktiivisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kumppanuusj\u00e4rjestelm\u00e4 on yksi keino auttaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tulosten jalkauttamiseksi sek\u00e4 helpottamaan kehitt\u00e4mist\u00e4 ja n\u00e4kyvyytt\u00e4. Toimintamalleja toiminnan kehitt\u00e4miseksi haetaan my\u00f6s muilta biosf\u00e4\u00e4rialueilta.<\/p>\n\n\n\n

Kumppanuustoiminnan ymp\u00e4rist\u00f6- ja yhteiskuntasis\u00e4lt\u00f6jen kautta rahoitusta hankkeisiin on saatavilla suhteellisen helposti EU:n kautta, useimmiten n. 10 \u2013 20 % omarahoitusosuudella eli eritt\u00e4in hyv\u00e4ll\u00e4 hy\u00f6tysuhteella.<\/p>\n\n\n\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueen organisaatio on hyvin ohut ja hankkeiden luominen ja toteuttaminen on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Kaikkien hankehallinto-organisaatioiden aktiivisuus ja yhteisty\u00f6 sek\u00e4 muutama ty\u00f6ntekij\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hankkeiden toteuttamiseen voivat mahdollistaa kumppanuustoiminnan k\u00e4ytt\u00e4misen laajasti alueen hyv\u00e4ksi. Samalla alueelle luodaan UNESCOn ohjelman kautta kansainv\u00e4lisesti tunnettua ja arvostettua asemaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittanut: Timo J. Hokkanen<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Kolme
Kuva 7. Yl\u00e4-Karjalan vahvat naisyritt\u00e4j\u00e4t, Puukarin Pys\u00e4kin Anni Korhonen (vasemmalla), M\u00e4nnikk\u00f6l\u00e4n Pirtin Ritva Ryttyl\u00e4inen ja Laitalan Lomien Henna Nevalainen ovat matkailun konkareita ja toteuttavat yhdess\u00e4 Majatalo Pihlajapuun Minna Murtosen kanssa mm. Majatalosta majataloon vaelluksia. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Mies
Kuva 8. Puustilan Maisematilan Meri Viljamaa ja Sauvo Henttonen pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 vaaramaisemia ja kestitsev\u00e4t vieraita tilallaan Ilomantsin Maukkulassa. Tilalla vieraileva p\u00e4\u00e4see perinnemaisemien lis\u00e4ksi tutustumaan kulttuurihistoriaan ja luontoon ja saa eritt\u00e4in asiantuntevaa opastusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Kaksi
Kuva 9. Taitokortteli Joensuun ytimess\u00e4 on yksi keskustan mielenkiintoisimmista kohteista, jossa voi kutoa kangasta tai mattoja, vierailla putiikeissa k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ostamassa ja nauttia kahvia vanhassa puutalomilj\u00f6\u00f6ss\u00e4. Kuvassa biosf\u00e4\u00e4rialueen koordinaattori Timo J. Hokkanen (vasemmalla) ja ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen Jari Horttanainen luovuttavat kumppanuussertifikaatin ja \u2013kyltin Taito Pohjois-Karjalan toimitusjohtaja Petra Karjalaiselle. <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Biosf\u00e4\u00e4rialueen kumppanuustoiminnalle ei ollut valmiita malleja, kun se perustettiin 2011. Halusimme mukaan toimijoita, jotka haluavat ja uskaltavat olla mukana ja voivat hy\u00f6ty\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 ja biosf\u00e4\u00e4rialueen maailmanlaajuisesta verkostosta sek\u00e4 UNESCOsta taustayhteis\u00f6n\u00e4. … Continue reading Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kumppanuusverkosto ideoitiin 2011 – kumppaneita on nykyisin noin 30<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-12050","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12050","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12050"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12050\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12062,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12050\/revisions\/12062"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12050"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12050"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12050"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}