{"id":9432,"date":"2022-01-21T11:29:17","date_gmt":"2022-01-21T09:29:17","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=9432"},"modified":"2022-03-31T09:49:24","modified_gmt":"2022-03-31T06:49:24","slug":"pohjois-karjalan-biosfaarialue-hyvaksyttiin-unescon-mab-ohjelmaan-1992","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/pohjois-karjalan-biosfaarialue-hyvaksyttiin-unescon-mab-ohjelmaan-1992\/","title":{"rendered":"Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn MaB-ohjelmaan 1992"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Biosfaarialueen\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn MaB-ohjelmaan 1992<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Teksti Timo J. Hokkanen<\/em><\/p>

\u00a0<\/em><\/p>

Mets\u00e4hallitus ja suojelualueet, Joensuun yliopisto ja Mekrij\u00e4rven tutkimusasma sek\u00e4 raja-alue ja sen monipuolinen kulttuuri olivat keskeisi\u00e4 valtteja, kun Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueesta tuli Suomen ensimm\u00e4inen UNESCOn Ihminen ja biosf\u00e4\u00e4ri (MaB) -ohjelman kohde vuonna 1992. Suomalaisen biosf\u00e4\u00e4rialueen synnytys oli pitk\u00e4 prosessi.<\/p>

\u00a0<\/p>

Kansainv\u00e4linen biologinen ohjelma (IBP) ehdotti 1960-luvulla geneettisten luonnonvarojen suojelua alueilla (\u201din situ\u201d). UNESCOssa Pariisissa pidettiin 1968 hallitusten v\u00e4linen elonkeh\u00e4\u00e4 koskeva biosf\u00e4\u00e4rikonferenssi. UNESCOn yleiskokous hyv\u00e4ksyi 1970 suunnitelman hallitusten v\u00e4liseksi Man and the Biosphere \u2013ohjelmaksi, jonka tavoitteena oli luoda maailmanlaajuinen alueiden referenssiverkosto. Alueiden avainteht\u00e4vi\u00e4 olivat luonnonvarojen suojelu, tutkimuksen ja seurannan edist\u00e4minen, koulutuksen ja tietojen vaihdon edist\u00e4minen sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n hoidon, tutkimuksen ja opetuksen liitt\u00e4minen kehitt\u00e4miseen alueilla.<\/p>

\u00a0<\/p>

Ohjelman koordinaatioelimen (Co-ordinating Council) ensimm\u00e4inen kokous pidettiin 1971. Biosf\u00e4\u00e4rialueiden kriteerit ja toiminnallinen ohjeisto luotiin varsin nopeasti, mutta ensimm\u00e4iset alueet ohjelmaan hyv\u00e4ksyttiin vasta 1976. Hakuprosessi biosf\u00e4\u00e4rialueeksi on ollut ja on edelleen varsin ty\u00f6l\u00e4s, eik\u00e4 mukaan p\u00e4\u00e4se helpolla.<\/p>

\u00a0<\/p>

MaB ohjelma profiloitui vahvasti tiedeohjelmaksi. Ekologia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013konferenssi ja MaB-ohjelman ensimm\u00e4isten kymmenen vuoden arviointi pidettiin Pariisissa 1981. Ohjelman toiminnallisia l\u00e4hestysmiskulmia mietittiin kaiken aikaa: Biosf\u00e4\u00e4rialuille perustettiin tieteellinen paneeli, kansainv\u00e4lisi\u00e4 kokouksia pidettiin mm. ekologisesta seurannasta biosf\u00e4\u00e4rialueilla ja alueiden merkityksest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksessa ja \u2013koulutuksessa sek\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialueiden soveltamisesta rannikkoalueille. Suuri kansainv\u00e4linen biosf\u00e4\u00e4rialuekonferenssi pidettiin Kiovassa 1983.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Suomen MaB-toimikunta toi biosf\u00e4\u00e4rialueet Suomeen<\/strong><\/h2><\/h2><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/section><\/div><\/div><\/div><\/div><\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

UNESCOn tiedeohjelmilla oli 1980-luvulla vahva asema ja Suomen Akatemian alaisuudessa oli MaB-toimikunta ohjaamassa ohjelman toimintaa.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Biosf\u00e4\u00e4rialueita oli vuoteen 1985 menness\u00e4 perustettu jo 230. Suomi oli yksi Euroopan viimeisi\u00e4 maita, joissa ei ollut. MaB-toimikunnan aloitteesta tehtiin 1985-1986 esitutkimus biosf\u00e4\u00e4rialueiden perustamisesta.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Asiaa k\u00e4sitelleiden seminaarien j\u00e4lkeen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 asetti 1988 biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6ryhm\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kahden biosf\u00e4\u00e4rialueen perustamista Suomeen. Saaristomeri oli rannikkoalueena jo ennakolta vahvoilla. Maaekosysteemien edustaja oli viel\u00e4 auki, vaikka Patvinsuon alue oli ollut esill\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Kuusij\u00e4senisen biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja oli Mets\u00e4hallituksen toimistop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Helminen. Helminen on paremmin tunnettu el\u00e4intieteen dosenttina, mets\u00e4hallituksen luontopalvelujen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja radion luontoillan nis\u00e4k\u00e4sasiantuntijana. Ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoontui 15 kertaa ja tutustui ehdolla olleisiin alueisiin. Sek\u00e4 Saaristomerell\u00e4 ett\u00e4 Pohjois-Karjalassa k\u00e4ytiin my\u00f6s neuvottelemassa toiminnallisista edellytyksist\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"P\u00f6yd\u00e4n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja Matti Helminen esitteli tiistaina Lieksan suunnitelmia biosf\u00e4\u00e4ri-alueen perustamiseksi Patvinsuon kansallispuiston ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Helmisen vierell\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n takana ty\u00f6ryhm\u00e4n sihteeri Markku Vikholm ja j\u00e4sen Esko Jaakkola (vas.) ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00f6t\u00e4. <\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Kuva: Sanomalehti Karjalainen 9.11.1988, Karjalaisen Kaiku-digiarkisto<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ty\u00f6ryhm\u00e4n vieraillessa Pohjois-Karjalassa sek\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6ryhm\u00e4n ett\u00e4 Joensuun yliopiston edustajat olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 Patvinsuon ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n sopivuudesta biosf\u00e4\u00e4rialueohjelmaan. Alueelta on paljon tutkimusta ja toiminnan tukena on Mekrij\u00e4rven tutkimusasema Ilomantsissa. Mekrij\u00e4rvell\u00e4 pidetyss\u00e4 neuvottelussa ymm\u00e4rrettiin alueen ainutlaatuisuus ja monipuoliset mahdollisuudet. \u201dVaikka biosf\u00e4\u00e4rialueita on jo yli 250, vastaavanlaista aluetta ei ole ainuttakaan.\u201d \u201dBiosf\u00e4\u00e4rialueen liittyy my\u00f6s ihmisen toimintojen kehitt\u00e4minen ja niiden mahdollisuuksien tutkiminen. Ilomantsin ja Lieksan alueille se voi tarkoittaa mm. syrj\u00e4kylien asutuksen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4.\u201d (Sanomalehti Karjalainen 9.11.1988).<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Biosf\u00e4\u00e4rialuety\u00f6ryhm\u00e4 esitti sitten mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n (Komiteanmietint\u00f6 46:1989) Saaristomeren ja Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen perustamista. Englanninkielinen nimi \u201dBiosphere Reserve\u201d on mietinn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetty biosf\u00e4\u00e4rialueeksi, mik\u00e4 toiminnallisesti vastaa paremmin alueen luonnetta. Ryhm\u00e4 esitti biosf\u00e4\u00e4rialueiden perustamisen ottamista ministeri\u00f6n vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon sek\u00e4 alueiden rahoituksen ottamista ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vuosien 1990 \u2013 1994 talous- ja toimintasuunnitelmaan.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Seuraavassa vaiheessa Suomen Akatemian MaB-ty\u00f6ryhm\u00e4 oli j\u00e4lleen aktiivinen kun biosf\u00e4\u00e4rialueiden hakemukset piti koostaa ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 UNESCOon. Tuohon aikaan tieto kulki viel\u00e4 paperisena ja hakemukset painoivat monta kiloa. Alueiden arviointi valmistui UNESCOssa 1992 ja Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue p\u00e4\u00e4si ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaisena alueena mukaan MaB-ohjelmaan. Saaristomeren hakemus hyv\u00e4ksyttiin tarkennusten j\u00e4lkeen 1994.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen perustamisesta tulee t\u00e4n\u00e4 vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Merkkivuoden juhlistamiseksi julkaisemme kuukausittain kuvan vuosien takaa facebook-sivullamme ja my\u00f6hemmin pidemm\u00e4n taustoituksen aiheesta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Lehtileikkeit\u00e4\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sanomalehti Karjalaisen uutisotsikoita vuosilta 1987 ja 1988 ennen kuin kansallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s biosf\u00e4\u00e4rialueen esitt\u00e4misest\u00e4 Pohjois-Karjalaan tehtiin, sek\u00e4 uutisotsikko 13.11.1992 kun UNESCO hyv\u00e4ksyi Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialueen. <\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Kuva: Sanomalehti Karjalainen, Kaiku-digiarkisto<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue seuraava blogikirjoitus \"Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta 1992 - 1994
- Mekrij\u00e4rvell\u00e4 oli luontevaa aloittaa tutkimuksesta\"<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn MaB-ohjelmaan 1992 Teksti Timo J. Hokkanen \u00a0 Mets\u00e4hallitus ja suojelualueet, Joensuun yliopisto ja Mekrij\u00e4rven tutkimusasma sek\u00e4 raja-alue ja sen monipuolinen kulttuuri olivat keskeisi\u00e4 valtteja, kun Pohjois-Karjalan … Continue reading Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn MaB-ohjelmaan 1992<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-9432","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9432","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9432"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9432\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9736,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9432\/revisions\/9736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9432"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9432"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9432"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}