{"id":9671,"date":"2022-03-30T16:26:08","date_gmt":"2022-03-30T13:26:08","guid":{"rendered":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/?p=9671"},"modified":"2022-03-31T09:50:21","modified_gmt":"2022-03-31T06:50:21","slug":"biosfaarialuetoiminta-1992-1994","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/biosfaarialuetoiminta-1992-1994\/","title":{"rendered":"Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta 1992 – 1994\u00a0"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Biosfaarialueen\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta 1992 - 1994
- Mekrij\u00e4rvell\u00e4 oli luontevaa aloittaa tutkimuksesta<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Huhtikuussa 1992 etsittiin hakuilmoituksella biosf\u00e4\u00e4rialuetutkijaa Pohjois-Karjalaan, Mekrij\u00e4rven tutkimusasemalle. Pohjois-Karjalassa pidettiin aluetta valittaessa muutama yleisluontoinen kokous ja sen mukaisesti n\u00e4ill\u00e4 selkosilla biosf\u00e4\u00e4rialue oli muutamille tuttu vain termin\u00e4. Toimintaa ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kukaan tuntenut, vaikka biosf\u00e4\u00e4rialueita oli maailmalla jo satoja. Biosf\u00e4\u00e4rialueiden perustamista olivat valmistelleet Helsingiss\u00e4 Mets\u00e4hallitus, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 ja Suomen Akatemiaan sijoitettu UNESCOn MaB-ohjelman toimikunta.\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Hain paikkaa ja tulin valituksi. Mieleeni ei tullut, ett\u00e4 olisin samassa ty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6urani loppuun. <\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Mies\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Mekrij\u00e4rvell\u00e4 sai useimmiten olla iltaisin yp\u00f6yksin.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Simana Sissosen runokyl\u00e4ss\u00e4<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ty\u00f6 Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 biosf\u00e4\u00e4rialuetutkijana alkoi Mekrij\u00e4rven tutkimusasemalla 1.7.1992. Sidos tutkimusasemaan ja tutkimukseen oli toiminnan kahden ensimm\u00e4isen vuoden rahoittajan, Suomen Akatemian MaB-toimikunnan, n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4. Siit\u00e4 juontui my\u00f6s nimike biosf\u00e4\u00e4rialuetutkija.<\/p>

Tutkimusaseman johtajan, dosentti Jorma Ahon ja tutkimusaseman yst\u00e4v\u00e4llisen henkil\u00f6kunnan avustuksella asemalle synnytettiin monivuotinen toimipisteeni, joka palveli hienosti tutkimus- ett\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4, alueellisena keskuksena ja kokous- sek\u00e4 seminaaripaikkana. Mekrij\u00e4rvi oli ty\u00f6paikkana erinomainen, runokyl\u00e4n koulumilj\u00f6\u00f6seen oli aina mukava menn\u00e4. Runonlaulaja Simana Sissosen talo toi my\u00f6s Kalevalan l\u00e4helle. Paikka syk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 edelleen.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Toimisto oli hyvin varustettu ja aseman tietotekniikka aina ajan tasalla. Aseman mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri ja tietokoneguru Alpo Hassinen auttoi tietotekniikkamurheissa eik\u00e4 ratkaisematonta ongelmaa l\u00f6ytynyt. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4ni ollut yhdistetty toimisto ja virka-asunto oli ahkerassa iltaty\u00f6- ja majoitusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kun p\u00e4iv\u00e4t olivat pitki\u00e4 ja kotiin Joensuuhun oli yli tunnin matka suuntaansa. <\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Mekrij\u00e4rven hyv\u00e4 henki ja henkil\u00f6st\u00f6n apu olivat olennaisia lis\u00e4varusteita kun oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 liikkeelle, koska ty\u00f6h\u00f6n ei ollut perehdytyst\u00e4 tai konkreettista taustatietoa. Perustiedot oli kuitenkin pakko tarkastaa paikanhakuvaihetta paremmin, koska nyt oli \u201dtosi kysymyksess\u00e4\u201d.<\/p>

\u00a0<\/p>

Internet oli 90-luvun alussa viel\u00e4 vaatimaton tietol\u00e4hde eik\u00e4 kirjallisuuttakaan l\u00f6ytynyt helposti.\u00a0 UNESCOlle Suomesta l\u00e4hetetty hakudokumentti (Biosphere Reserve Nomination Form) ja biosf\u00e4\u00e4rialueita koskeva komiteamietint\u00f6 piti lukea moneen kertaan.\u00a0 Hakudokumentti kertoi, mit\u00e4 suunnittelijat olivat pit\u00e4neet t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja komiteamietint\u00f6 kertoi Suomen taustat ja yleiset suuntaviivat.<\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

\u201dTerveisi\u00e4 sinne maailmanparannuksen keskustoimistoon\u201d<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

UNESCOn MaB-ohjelman dokumentit ovat pitki\u00e4, korkealentoisia ja abstrakteja. Asioista puhutaan usein kategoriatasoisilla nimill\u00e4 ja tavoitteilla –\u00a0 suojellaan sit\u00e4, parannetaan t\u00e4t\u00e4, otetaan huomioon\/kehitet\u00e4\u00e4n \u2026\u00a0 K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 varten pit\u00e4\u00e4 kuitenkin tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4, jotta tavoitteisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n.\u00a0 Niinp\u00e4 paikallisuus, ymp\u00e4rist\u00f6asiat, tiede ja kansainv\u00e4lisyys tulivat tutuiksi termein\u00e4, joille tarvittiin paikallinen sis\u00e4lt\u00f6, ensi kirjallisuudesta ja sitten keskustellen.\u00a0 <\/p>

\u00a0<\/p>

Kun keskeiset asiat osasi ensin pelkist\u00e4\u00e4 itselle, alkoi l\u00e4hetyssaarnaajan ty\u00f6.\u00a0 L\u00e4hetyssaarnaajan piti kertoa ohjelmasta ja keskustella alueen oloista, toimintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja tavoitteista. Siis niist\u00e4 asioista, jotka paikalliset organisaatiot ja ihmiset tiet\u00e4v\u00e4t aina saarnaajaa paremmin. <\/p>

\u00a0<\/p>

Suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia asioita piti panna alulle yht\u00e4 aikaa. Kaikki eteniv\u00e4t, mutta eri tahdissa ja eri tavoin. Mieleeni j\u00e4i tuttavani er\u00e4\u00e4n puhelun alkuun lausahtama \u201dTerveisi\u00e4 sinne maailmanparannuksen keskustoimistoon\u201d. T\u00e4m\u00e4 ennuste toiminnan luonteesta pyrki toteuttamaan itse\u00e4\u00e4n liiankin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminnassa sovitetaan yhteen paikallista el\u00e4mist\u00e4, osaamista, erityispiirteit\u00e4 ja tavoitteita sek\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4, usein abstrakteja tavoitteita. Suuret, abstraktit tavoitteet toteutuvat vain, jos ruohonjuuritasolla tapahtuu oikeita asioita. Asioiden j\u00e4rjestys on t\u00e4rke\u00e4. Ohjelmaa ei runnota v\u00e4kisin paikallisuuteen vaan paikallisuus sovitetaan ohjelman sis\u00e4ll\u00f6ksi. Biosf\u00e4\u00e4rialue on toimiessaan alueelle ty\u00f6kalu, ei itsetarkoituksellinen hallintorakenne. Toiminnallisten tavoitteiden tulee olla alueella ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja konkreettisia.<\/i><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\"Mies
Helikopterikyyti Petroskoihin odottaa V\u00e4rtsil\u00e4n \u201dkansainv\u00e4lisell\u00e4 lentoasemalla\u201d. - Astukaa kopteriin, olkaa hyv\u00e4t! Ei pelottanut, vaikka lehdess\u00e4 kerrottiin samana aamuna vastaavanlaisen kopterin pudonneen.<\/figcaption><\/figure><\/div>
\"Kolme
Paluumatkalle tehtiin pienemm\u00e4ll\u00e4 kopterilla. Lehtokorkeus oli noin 300 metri\u00e4, se tuntui kovinkin korkealta pilotin vierest\u00e4 katsottuna. Paavo Pelkonen, pilotti ja Veli Pohjonen poseeraavat.<\/figcaption><\/figure><\/div>
\"Kaksi
Maastoauto kuvattuna biotauon aikana jossain Aunuksen tien varrella. Timo Hokkanen ja tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4nyt kuljettaja.<\/figcaption><\/figure><\/div>
\"Kolme
Karjalan tutkimuskeskuksen johtaja Aleksander Titov, dosentti Ismo Holopainen ja tutkimuskeskuksen varajohtaja Evgeny Ieshko neuvottelussa. Evgeny Ieshkosta tuli hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 ja h\u00e4nen kanssaan olemme tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4 \u201dn\u00e4ihin p\u00e4iviin asti\u201d.<\/figcaption><\/figure><\/div>\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tutkijat etujoukkona<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tutkimus on luonteeltaan uutta etsiv\u00e4\u00e4 ja kokeilevaa. Tutkimusyhteis\u00f6 on tottunut my\u00f6s kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Joensuun yliopisto oli ennest\u00e4\u00e4n hyvin tuttu ja keskustelun aloittaminen oli luontevaa. Yliopiston rehtori Paavo Pelkoseen oli helppo ottaa yhteytt\u00e4 ja mm. Karjalan tutkimuslaitokselta l\u00f6ytyi biosf\u00e4\u00e4rialuehenkisi\u00e4 tutkijoita kuten Pertti Rannikko, Ismo Bj\u00f6rn ja Ilkka Eisto.<\/p>

\u00a0<\/p>

Jo elokuussa tutkimusasemalla vierailivat Ven\u00e4j\u00e4n tiedeakatemian Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja, akateemikko Aleksandr Titov ja professori Stanislav Drosdov.\u00a0 Vierailun aikana esittelin my\u00f6s biosf\u00e4\u00e4rialuekonseptin. Ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat olivat halukkaita biosf\u00e4\u00e4rialueyhteisty\u00f6h\u00f6n, jonka aloittamisesta keskusteltiin.\u00a0 Neuvostoliitto oli lakannut olemasta vuoden 1992 alusta ja uudenlainen yhteisty\u00f6 rajan yli oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa my\u00f6s teknisesti mahdollista.<\/p>

\u00a0<\/p>

Yhteisty\u00f6t\u00e4 Karjalan tasavallan kanssa alettiin valmistella tosimielell\u00e4 syyskuussa 1992 yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vierailulla Petroskoihin. Delegaatioon kuuluivat Joensuun yliopiston rehtori Paavo Pelkonen, professori Veli Pohjonen ja biosf\u00e4\u00e4rialuetutkija Timo J. Hokkanen. Vierailu alkoi komeasti helikopterikyydill\u00e4 (MI6) \u201dV\u00e4rtsil\u00e4n kansainv\u00e4liselt\u00e4 lentokent\u00e4lt\u00e4\u201d Petroskoin lentoasemalle. Y\u00f6pyminen j\u00e4rjestyi l\u00e4helle tutkimuskeskusta Hotelli Kareliaan, joka oli mullistuksen j\u00e4ljilt\u00e4 tyhj\u00e4 ja kolkko.\u00a0 Petroskoissa tutustuttiin valtavaan, yli tuhannen ty\u00f6ntekij\u00e4n Karjalan tutkimuskeskukseen. Keskustelujen ydin oli yhteisty\u00f6ss\u00e4 yliopiston kanssa. Samalla k\u00e4siteltiin my\u00f6s biosf\u00e4\u00e4rialueyhteisty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6t ja tekniset edellytykset. Delegaatio palasi onnistuneen vierailun j\u00e4lkeen pienemm\u00e4ll\u00e4 helikopterilla V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4n.<\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\"5
Hy\u00f6nteistutkijat (vasemmalta) Alexander Scherbakov (kovakuoriaiset; Moskovan valtionyliopisto), Aleksei Polevoi (kaksisiipiset), Andrei Humala (pisti\u00e4iset), Jevgeni Jakovlev (kaksisiipiset, kovakuoriaiset) sek\u00e4 Timo J. Hokkanen hy\u00f6nteistutkijoiden huoneessa.<\/figcaption><\/figure><\/div>
\"Kolme
Sieni- ja k\u00e4\u00e4p\u00e4asiantuntijat Vitali Krutov (Tutkimuskeskuksen mets\u00e4ntutkimuslaitoksen johtaja) sek\u00e4 Margarita Boncarceva (Komarovin kasvitieteellinen instituutti, Pietari) ovat hy\u00f6nteistutkijoiden ryhm\u00e4n johtajan Jevgeni Jakovlevin kanssa. Jakovlev kokosi Petroskoin yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n. H\u00e4n on nykyisin Suomen kansalainen ja asuu Vantaalla.<\/figcaption><\/figure><\/div>
\"Ihmisi\u00e4
Paluumatkan y\u00f6junakyyti toi Matkaselk\u00e4\u00e4n, noin 30 kilometri\u00e4 rajalta. Jatkojuna V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4n oli peruttu. Yst\u00e4v\u00e4llinen inkeril\u00e4inen rouva opasti kuitenkin bussiin, josta piti j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois ennen V\u00e4rtsil\u00e4\u00e4. Kolmen kilometrin k\u00e4velymatka oli p\u00f6lyinen.<\/figcaption><\/figure><\/div>
\"Kaksi
Tohtori Margarita Bondarceva ja tutkija Vera Lositskaya opastavat Mekrij\u00e4rvell\u00e4 mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri Alpo Hassista k\u00e4\u00e4pien ja k\u00e4\u00e4v\u00e4kk\u00e4isen ihmeelliseen maailmaan.<\/figcaption><\/figure><\/div>\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Petroskoihin palattiin toukokuussa 1993 yliopiston biologian laitoksen dosentti Ismo J. Holopaisen kanssa maanl\u00e4heisemm\u00e4ll\u00e4 UAZ-maastoautokuljetuksella Aunuksen kautta. Kulkeminen oli hitaampaa ja vaivalloisempaa, mutta yht\u00e4 kaikki suurta el\u00e4myst\u00e4 ja tutustumista Ven\u00e4j\u00e4n todellisuuteen. Y\u00f6pyminen Petroskoissa oli j\u00e4rjestetty noin viiden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n keskustasta suunnilleen tyhjill\u00e4\u00e4n olevaan sanatorioon.<\/p>

\u00a0<\/p>

Ty\u00f6t sujuivat hyvin. Saimme sovituksi kes\u00e4n askareet ja tapasimme suurimman osa noin kymmenen hengen mets\u00e4tutkijaryhm\u00e4st\u00e4.\u00a0 Petroskoista palattiin junalla, linja-autolla ja k\u00e4vellen. Sekin kokemus oli ainutkertainen.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Ven\u00e4l\u00e4iset mets\u00e4tutkijat tulivat Mekrij\u00e4rvelle jo kes\u00e4ll\u00e4 1993.\u00a0 Suomessa mets\u00e4keskustelu oli tiivist\u00e4 ja lajistotutkimuksiin valittiin kohteita Mets\u00e4hallituksen hallinnassa olevista Ilomantsin ja Lieksan alueen vanhoista metsist\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Ensimm\u00e4inen ven\u00e4l\u00e4is-suomalainen, monialainen tutkimussymposio pidettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1994 Karjalan tasavallassa Suoj\u00e4rvell\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4iset puhuivat ven\u00e4j\u00e4\u00e4, joka tulkattiin englanniksi. Suomalaiset puhuivat englantia, joka tulkattiin ven\u00e4j\u00e4ksi. Henki oli hyv\u00e4, vaikka ymm\u00e4rt\u00e4minen oli ajoittain vaikeaa.\u00a0 Yhteisty\u00f6 alkoi eritt\u00e4in hyviss\u00e4 merkeiss\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p>

Timo J. Hokkanen<\/b><\/p>

\u00a0<\/b><\/p>

\u00a0<\/b><\/p>

Seuraavassa blogissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paikallista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja hallinnon kysymyksi\u00e4<\/i><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kaksi\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Suoj\u00e4rven symposio pidettiin huhtikuussa 1994, kelirikkoaikaan. Symposio pidettiin keskustan tuntumassa pieness\u00e4 ja hyvin hiljaisessa hotellissa. Kolmisenkymment\u00e4 kokousvierasta toi hotelliin el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pihalla Jevgeny Jakovlev ja Aleksei Polevoi.<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Kaksi\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Symposion puheenjohtajana oli Evgeny Ieshko, tulkkina Grigori. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue aiempi blogikirjoitus \"Pohjois-Karjalan biosf\u00e4\u00e4rialue hyv\u00e4ksyttiin UNESCOn MaB-ohjelmaan 1992\" <\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta 1992 – 1994 – Mekrij\u00e4rvell\u00e4 oli luontevaa aloittaa tutkimuksesta Huhtikuussa 1992 etsittiin hakuilmoituksella biosf\u00e4\u00e4rialuetutkijaa Pohjois-Karjalaan, Mekrij\u00e4rven tutkimusasemalle. Pohjois-Karjalassa pidettiin aluetta valittaessa muutama yleisluontoinen kokous ja sen mukaisesti n\u00e4ill\u00e4 selkosilla … Continue reading Biosf\u00e4\u00e4rialuetoiminta 1992 – 1994\u00a0<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-9671","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-posts"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9671"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9739,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9671\/revisions\/9739"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kareliabiosphere.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}