Alueen luonto ja luonnonvarat


Pohjois-Karjalan biosfäärialue rakentuu useiden luonnonsuojelualueiden ympärille. Jokaisella niistä on oma ainutlaatuinen luontonsa. Metsähallitus hallinnoi suurinta osaa näistä suojelualueista.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen luonnonsuojelualueet:

 

    • Kolin kansallispuisto
    • Patvinsuon kansallispuisto
    • Petkeljärven kansallispuisto
    • Koivusuon luonnonpuisto
    • Kesonsuon luonnonsuojelualue
    • Ruunaan luonnonsuojelualue

Biosfäärialue sijaitsee pohjoisen havumetsävyöhykkeen länsireunalla, jossa mantereinen ja merellinen ilmasto kohtaavat. Harvaanasutulle alueelle on luonteenomaista metsien, soiden, vaarojen ja vesistöjen runsas määrä. Alueella sijaitsee useita järviä ja lampia. Suurin alueen järvistä on Koitere ja pisin joista lähes 200 kilometrin mittainen Koitajoki. Erämaista luontoa on vielä jäljellä etenkin suurimmilla suojelualueilla.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kartta
Kartta avautuu isommaksi sitä klikkaamalla.

Eläimistö

Alueen eläinlajistossa on sekä pohjoisia että itäisiä piirteitä. Nisäkkäitä alueella elää niukasti, vaikka luonnollinen rajanylitys Venäjän suunnalta on tuonut uusia yksilöitä. Nisäkkäistä alueella tavataan esimerkiksi karhua, sutta, ahmaa, näätää, ilvestä, hirveä ja metsäpeuraa. Linnusto on monipuolista. Alueella asuu esimerkiksi ruisrääkkä, kaakkuri, kehrääjä, sinipyrstö, metsähanhi, kuukkeli, pohjantikka, mustalintu, pikkusieppo, laulujoutsen, tuulihaukka ja nuolihaukka.

Kasvisto

Kasvisto on alueella niukahkoa. Valtalajeja ovat mänty ja metsäkuusi. Lisäksi raudus- ja hieskoivu ovat yleisiä. Kenttäkerros muodostuu varpulajeista, kuten mustikasta, puolukasta ja kanervasta. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta. Suojeltavista kasveista alueella elävät esimerkiksi uhanalaiset puna- ja kaitakämmekkä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöhaasteista myös Pohjois-Karjalassa.

 

Pohjois-Karjalan biosfäärialue pyrkii toiminnallaan edistämään luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Tavoitteena on yhteensovittaa ihmisen toiminta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Sammakko lehtien seassa
© Mika Kareinen

Luonnonvarat

Pohjois-Karjala on rikas luonnonvaroiltaan. Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat hyvin yleisiä ja taloudellisestikin merkittäviä luonnonkäyttötapoja. Toisaalta tehokas luonnonvarojen hyödyntäminen näkyy maakunnan maisemassa etenkin metsä-, saha- ja kaivosteollisuutena. Pohjois-Karjalan tärkein luonnonvara ovat metsät, jotka kattavat 89 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutoksista huolimatta metsä- ja sahateollisuudella on edelleen merkittävä vaikutus Pohjois-Karjalan aluetalouteen ja työllisyyteen. Pohjois-Karjalassa on myös pitkät perinteet elintarvikealalla. Maakunta on Suomen kärkitasoa niin raaka-ainetuottajana kuin -jalostajana.

 

Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen käyttö kulkevat käsi kädessä. Käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävällä tavalla turvataan samalla lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta.

 

Maisemakuva Räsävaaran näkötornista Kolin maisemiin
© Mika Kareinen
Lue lisää metsäalan erityisosaamisesta alueella

Metsäalan erityisosaamista ovat muun muassa metsän korjuuteknologia ja -logistiikka sekä metsätutkimus. Viime vuosina rinnalle on noussut uusiutuvien metsäbioenergiamuotojen käyttö ja kehittäminen sekä niihin liittyvä materiaali- ja teknologiayhteistyö.

Puuntuotannon lisäksi metsäluonnonvaroilla on merkittävä rooli metsästyksen, marjastuksen, sienestyksen ja luonnon virkistyskäytön sekä luontomatkailun kehittämisen kannalta.

Lue lisää kaivosteollisuudesta alueella

Metsien lisäksi Pohjois-Karjalassa on runsaat sora- ja hiekkavarannot sekä kiviaineksen hyödyntämiseen soveltuva maaperä. Maakunnassa onkin kovien kivilaatujen louhinta- ja jalostustoimintaa sekä vuolukivi- ja kallio-kiviaineksia tuottavaa teollisuutta. Maakunnan alueella on myös useita taloudellisesti merkittäviä ja tyypiltään erilaisia malmiesiintymiä. Pohjois-Karjalan biosfäärialueella toimii Pampalon kultakaivos.

Kansallispuistot

Pohjois-Karjalan biosfäärialue rakentuu useiden luonnonsuojelualueiden ympärille. Alueista tunnetuimpia ovat kansallispuistot. Pohjois-Karjalan biosfäärialueella on kolme kansallispuistoa: Kolin, Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistot.

© Mika Kareinen

Muut suojelualueet

Muita suurempia luonnonsuojelualueita biosfäärialueella ovat Koivusuon luonnonpuisto sekä Kesonsuon ja Ruunaan luonnonsuojelualueet. Koivusuon luonnonpuisto on osa Koitajoen Natura 2000-luonnonsuojelualuetta, ja Kesonsuon luonnonsuojelualue on puolestaan osa Kesonsuo-Palokangas-Selkäkangas-Syväysjoki Natura 2000-aluekokonaisuutta.

 

Suojelualueilla liikkuminen on rajattua. Esimerkiksi Koivusuon luonnonpuistossa saa kulkea vain merkityillä poluilla, ja yli puolet Ruunaan suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioviranomaisen myöntämää lupaa on kielletty.

© Sami Niemeläinen

Ruunaan retkeilyalue

Venäjän rajan tuntumassa sijaitsee Ruunaan retkeilyalue, jonka läpi virtaa Lieksanjoki koskineen. Alueen laajat metsäalueet sopivat hyvin ympärivuotiseen retkeilyyn. Vaellusta voi jatkaa Ruunaan retkeilyalueen ja Ruunaan luonnonsuojelualueen länsiosan läpi kulkevaa Karhunpolkua pitkin vaikka Patvinsuon kansallispuistoon. Ruunaan luonnonsuojelualue sijaitsee retkeilyalueen itäpuolella.

Hyödyllisiä linkkejä

Sivustolla paljon yleistietoa Suomen luontokohteista sekä erilaisista retkikohteista. (Linkki vie pois tältä sivustolta)

Suomen ympäristökeskuksen verkkosivut. (Linkki vie pois tältä sivustolta)

Pohjois-Karjalan matkailuun suunnattu sivusto, jossa paljon infoa Pohjois-Karjalan alueen matkakohteista sekä luonnosta. (Linkki vie pois tältä sivustolta)