Toimenpiteet
Koitajoen osahankkeessa painopiste on vesistön ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Keskeisiä toimia ovat valuma-alue- ja elinympäristökunnostukset. Hankkeessa toteutetaan lisäksi Koitajoen planktonsiian sekä järvilohen kutualueiden kunnostusta. Luonnon monimuotoisuutta lisätään ojitettujen soiden ja pienvesien kunnostuksilla.
Hankkeessa käsitellään myös Hietajärvellä, ympäristön yhdennetyn seurannan alueella, 1980-luvulta lähtien tuotettua ympäristötietoa, jonka perusteella arvioidaan mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristön tilaan. Lisäksi arvioidaan kunnostustoimien ja luonnonvarojen kestävän käytön vaikutuksia valuma-alueen ekosysteemipalveluihin.
Alueen kestävän käytön edistämistä varten on koottu yhteistyöryhmä, jossa on mukana paikallisia toimijoita.
Planktonsiika
Freshabit-hankkeessa kartoitetaan Koitajoen planktonsiian kutupaikkoja sekä kunnostetaan niitä. Tavoitteena on tarkentaa kutupaikkojen sijaintitietoja, arvioida kunnostustarpeet sekä kunnostaa tärkeimmät alueet. Työtä tehdään yhteistyössä Koitajoen kalastusalueen kanssa.
Koitajoen planktonsiika (Coregonus lavaretus f. pallasii) on tiheäsiivilähampainen virtakutuinen siikamuoto, joka on uhanalaisluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi. Alkuperäistä planktonsiikaa esiintyy Vuoksen sekä Kymi- ja Oulujoen vesistöalueilla. Yksi tärkeimmistä vielä luonnossa lisääntyvistä planktonsiikakannoista on Koitajoen kanta. Koitajoen kanta on kuitenkin taantunut ja sen uhkana mm. kutualueiden liettyminen ja risteytyminen harvasiivilähampaisen ns. tuppisiian kanssa.
Koitajoen siika kutee loka-marraskuun vaihteessa Koitajoessa. Nykytietojen mukaan tärkeimmät kutualueet sijaitsevat Nuorajärven ja Lylykosken välisellä alueella. Siikaa on perinteisesti nuotattu tällä alueella, mutta viime vuosina kalastus on rajoittunut vain muutamille apajille. Säännöllinen nuottakalastus pitää kutupaikat puhtaana ja parantaa mädin selviytymistä. Tutkimusten mukaan kutupaikoista ainakin osa on liettynyt metsätalouden ja turvetuotannon kiintoainepäästöjen vuoksi.
Kutupaikkojen kartoitus
Koitajoen planktonsiian kutupaikkojen määrästä ja laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, joten niitä kartoitetaan useilla eri tavoilla. Näitä keinoja ovat muun muassa kaikuluotaus sekä mätipumppaus. Lisäksi kartoitusta on tehty tutkimussukellusten ja kyselytutkimusten avulla. Kyselytutkimuksen perusteella kutupaikkoja löydettiin 13.
Kutupaikkojen kunnostusmenetelmät
Hankkeessa tehdään valuma-aluekunnostuksia Kesonsuon alueella sekä pääuoman pohjoispuolella oleville raviinialueille. Kunnostukset vähentävät pääuomaan päätyvää kiintoainetta, joten kutupaikat eivät liety yhtä nopeasti puhdistuksen jälkeen. Alueelle tulee kuitenkin vielä turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamia kiintoainepäästöjä. Kutupaikkojen kunnostukseen todennäköisin menetelmä on puhdistus raivausnuotan avulla. Kalastusta haittaavat myös uitosta jääneet uppopuut sekä vanhat uittorakenteet eli ukot, joita on tarkoitus osittain poistaa.
Seuranta
Tavoitteena on seurata kunnostustoimien pysyvyyttä ja merkitystä Koitajoen planktonsiian lisääntymismenestykselle. Seurannassa käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin alkukartoituksessa. Seurantaa tehdään kaikuluotauksen, mätipumppauksen, mädinhaudontakokeiden sekä kutusiikojen pyynnin avulla.
Järvilohi
Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on sisävesiin jääkauden jälkeen salpautunut Atlantin lohen ekologinen muoto, joka elää makeassa vedessä. Suomessa järvilohta esiintyy Saimaassa ja sen viimeinen poikastuotantoalue sijaitsee Ala-Koitajoella. Järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Ala-Koitajoen järvilohen poikastuotantoalueiden kunnostusta tehdään vesisammalsiirtojen avulla. Vesisammalilla on tärkeä rooli virtaavissa vesissä. Kiveen tiukasti kiinnittyneet jopa metriset sammalkasvustot toimivat tehokkaina luontaisina suodattimina, joihin kertyy runsaasti vesihyönteisille ja muille pohjaeläimille soveltuvaa ravintoa. Lisäksi ne toimivat selkärangattomien suojapaikkoina, jolloin kaloille sopivan ravinnon määrä kasvaa. Sammalet ovat tärkeitä myös kalojen, erityisesti poikasten, suojapaikkoina. Veden laatuun vesisammalet vaikuttavat tuotannon ja hajotuksen kautta sekä muuttamalla virtauksia ja sitomalla kiintoainetta ja veteen liuenneita aineita.
Vuonna 2016 aloitettiin vesisammalten siirto Ala-Koitajoella testaamalla siirtoa ja kartoittamalla alueet, joista vesisammalia voidaan siirtää. Laajamittaisempi vesisammalten siirto toteutetaan vuonna 2018. Siirrot toteutetaan tuomalla luonnontilaisilta alueilta sammalten peittämiä kiviä, joista kasvillisuus leviää uusille kiville. Siirrettävä vesisammal on isonäkinsammal, Fontinalis antipyretica.
Saimaan järvilohen smolttiutuminen laitosolosuhteissa (Marko Heinonen 2016)
Saimaan järvilohen poikastuotantoalueiden tutkimus ja suunnittelu Ala-Koitajoen Siikakoskessa (Ilkka Saloranta 2015)
Saimaan Lohikalayhdistys ry
Kunnostukset
Koitajoen alueella on 3000 ha kunnostettavia soita sekä 11000 ha valuma-aluekunnostuksen ja 33 km joki- ja pienvesikunnostuksen kohteita. Lisäksi tehdään kunnostuksia järvilohen poikastuotantoalueilla sekä planktonsiian kutualueilla.
Valuma-aluekunnostuksia tehdään valikoiduille puroille sekä Koitajoen osavaluma-alueille. Elinympäristökunnostukset keskittyvät suoalueille. Soiden elinympäristökunnostukset ovat pääasiassa soiden ennallistamista muun muassa tukkimalla ja patoamalla ojia sekä hakkaamalla puustoa maiseman ja elävän puuston sukkession palauttamiseksi.
Myös pohjavesivaikutteisia luontotyyppejä, kuten lähteitä, lähdepuroja ja tihkupintoja kunnostetaan erityisesti raviinialueilla, jotka ovat sekä geomorfologisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Raviinilla tarkoitetaan veden uurtamaa syvää ja kapeaa laaksoa tai rotkoa.
Arvojen kartoitus
Koitajoen ja sen valuma-alueen arvoja kartoitettiin 31.10.2017 – 31.1.2018 kaikille avoimella verkkokyselyllä, joka toteutettiin Mapita Oy:n Maptionnaire-sovelluksella. Kyselyyn vastattiin merkkaamalla karttapohjaan omasta mielestä tärkeitä luonto-, kulttuuri- ja talousarvoja sekä mahdollisia parannusta tai muuta huomiota vaativia kohteita.
Kyselyyn vastasi yhteensä 295 henkilöä ja paikkoja merkittiin lähes tuhat kappaletta.
Arvokyselyn tulokset
Merkittäviä kohteita
Luontoarvoiltaan tärkeiksi kohteiksi merkattiin erityisesti Koitajoen meanderoivia jokiosuuksia sekä koskialueita. Lisäksi merkittäviksi koettiin planktonsiian kutupaikat, linnusto sekä jokea ympäröivät suoalueet. Myös Koitereen harjusaaristo sekä Patvinsuon kansallispuisto keräsivät useita merkintöjä.
Kulttuuriltaan arvokkaaksi merkittiin muun muassa Möhkön alue sekä sotahistoriaan ja runolauluperinteeseen liittyviä kohteita. Lisäksi tärkeiksi arvioitiin Koitereen kivikautinen asuinpaikka, vanhan Lutin tasavallan alue sekä Koitajoen uittohistoria.
Harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia, kuten paikkoja vesillä liikkumiseen, marjastukseen, kalastukseen ja luonnon tarkkailuun, nähtiin laajasti koko alueella. Tärkeimmiksi kohtaamisen paikoiksi arvioitiin Koitajoen nuotiopaikat, venesatama sekä tanssilava ja Möhkön ruukin ympäristö. Taloudellisesta näkökulmasta mahdollisuuksia nähtiin matkailussa, metsätaloudessa, kalastuksessa sekä palveluiden kehittämisessä.
Toimenpiteitä vaativia kohteita ja ongelma-alueita
Arvokkaiden kohteiden lisäksi Koitajoen valuma-alueella tunnistettiin useita ongelma-alueita sekä toimenpiteitä vaativia kohteita. Esiin nousivat erityisesti järvilohen ja planktonsiian kutualueiden turvaaminen, vedenpinnan suuret tasovaihtelut, eroosio ja pohjan liettyminen sekä huoli turvetuotannon ja metsätalouden vaikutuksista.
Möhkön ja Nuorajärven alueella vastauksissa nousivat esille lisäksi veden samentuminen, kalojen korkeat elohopeapitoisuudet ja sinileväkukinnot. Mäkränsuon turvetuotantoaluevaraus maakuntakaavassa aiheutti huolta.
Mekrijärvellä ja sen ympäristössä merkittiin myöskin rehevöitymistä, sinileväkukintoja ja kalastorakenteen muuttuminen särkikalavaltaiseksi. Lisäksi ehdotettiin suoalueiden ennallistamista ja kiintoainekuormituksen vähentämistä.
Kesonsuon seudulle toivottiin kotien ja laavujen parempaa ylläpitoa sekä kalastuksen turvaamista. Mainintoja tuli myös veneväylien epäselvästä merkinnästä sekä planktonsiian kutualueista.
Ala-Koitajoella (Haapajoen ja Rahkeenveden välinen Koitajoki) huolta aiheuttivat riittävän virtaaman takaaminen, Pamilon voimalaitoksen vaikutukset eroosioon, järvilohen lisääntymismahdollisuudet sekä vanhojen metsien hakkuut. Toiveena oli melontareittien turvaaminen myös kunnostettavilla koskialueilla.
Seuranta
Koitajoen tilaa ja kunnostustöiden vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan. Seurattavia kohteita ovat muun muassa veden laatu, raskasmetallipitoisuudet sekä joen ekologinen tila. Soiden ja raviinien tilan seurannassa hyödynnetään ilmakuvausta.
Koitajoen valuma-alueella sijaitsevassa Patvinsuon kansallispuistossa on lisäksi kansainvälinen yhdennetyn seurannan alue Hietajärvi. Yhdennetyn seurannan ohjelmassa selvitetään kaukokulkeumien ja muiden ympäristömuutosten vaikutuksia elinympäristöömme. Seurantaa tehdään pienvaluma-aluetasolla sekä maa- että vesiympäristössä.
Ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelmassa (International Cooperative Programme on Integrated Monitoring of Air Pollution Effects on Ecosystems, ICP IM) on mukana 42 aluetta 15 maasta. Hietajärvellä seurantaa on tehty vuodesta 1980. Hankkeessa käsitellään ja hyödynnetään seurannan tuloksia.
Linkkejä (vievät ulkopuolisille sivustoille)
Ympäristön yhdennetty seuranta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla suomeksi ja laajemmin
englanniksi
Hietajärven seurantakohteen esittely englanniksi (SYKE)
Assessment report on vulnerability and the long-term ecosystem impacts of climate change and air pollution at the remote pristine Natura 2000 site in Eastern Finland using long-term ecosystem data (SYKEn tuottama raportti Freshabit -hankkeessa)
English 
Suomi