Koitajoki-Koitere yhteistyö
Koitajoen valuma-alueelle Ilomantsissa on muodostettu yhteistyöryhmä – Koitajoki-Koitere yhteistyöryhmä, joka keskustelee alueen luonnonvarojen käytöstä, välittää tietoa ja järjestää vuosittaisen keskustelufoorumin.
Koitajoki ja sen valuma-alue
Koitajoki
Vuoksen vesistöön kuuluva Koitajoki mutkittelee itärajan tuntumassa sekä Suomen että Venäjän puolella. Koitajoki alkaa Venäjän puolella rajaseudun pienistä järvistä ja virtaa itänaapurin puolella noin 50 km ennen saapumistaan Ilomantsin pohjoisosaan. Luonnonsuojelualueen kaakkoisrajalta jokivesi jatkaa matkaansa takaisin Venäjän puolelle, palatakseen taas Ilomantsin Möhkössä Suomen puolelle. Möhkön alapuolella joki laskee Nuorajärveen ja siitä Mekrijärven kautta ja Kesonsuon luonnonsuojelualueen läpi lopulta Pamilon voimalaitoksen takia rakennettuun padottuun Tekojärveen. Koitajoki päättyy Rahkeenveteen, josta vedet laskevat Pielisjokea pitkin Pyhäselkään.
Koitajoen valuma-alue on kooltaan 6630 km2, josta Suomen puolella on 3741 km2. Valuma-alueella turvemaata on 39 %, metsämaata 77 % ja vesialueita 8,3 %. Todennäköisesti jääkaudella syntynyt joki on meanderoiva eli sen uoma mutkittelee huomattavasti. Veden kuluttavan vaikutuksen voi nähdä jokivarressa vanhoina jokiuomina, hiekkatörminä sekä juoluoina eli pääuomasta irti kuroutuneina joen mutkina.
Koitajoen pohjoisosa on Natura 2000 -aluetta. Koitajoen alueella sijaitsee lisäksi Ristisuon ja Ruosmesuon-Hanhisuon soidensuojelualueet sekä Koivusuon ja Kesonsuon luonnonsuojelualueet. Valuma-alueelle sijoittuu Patvinsuon sekä Petkeljärven kansallispuistot.
Lumimuutos Osuuskunta ylläpitää Koitajoki.org-sivustoa, jolle on koottu paljon tietoa joesta, sen kulttuuriperinnöstä, historiasta sekä muun muassa eri toimijoiden ennallistamistoimista.
Muita linkkejä (vievät myös ulkopuoliselle sivustolle)
Koitajoen alue (luontoon.fi)
Natura 2000 -verkosto (Ympäristöministeriö)
Ristisuon soidensuojelualue (luontoon.fi)
Ruosmesuon-Hanhisuon soidensuojelualue (luontoon.fi)
Kesonsuon suojelualue
Patvinsuon kansallispuisto (luontoon.fi)
Petkeljärven kansallispuisto (luontoon.fi)
Koitajoki-Koitere yhteistyöryhmä
Tarkoitus
Koitajoki-Koitere yhteistyöryhmä kokoaa yhteen aktiivisia toimijoita – Koitajoen valuma-alueen ympäristöasioista ja luonnonvarojen käytöstä kiinnostuneita ihmisiä. Tapaamisissa muodostetaan tilannekuvaa, vaihdetaan tietoa ja haetaan synergiaetuja suunnitteilla oleviin tai toteutettaviin hankkeisiin, jotka tähtäävät Koitajoen valuma-alueen ympäristön tilan parantamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen.
Työryhmän toiminnan lähtökohdat:
- Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen ovat keskeisessä asemassa maakunnan taloudessa nyt ja tulevina vuosikymmeninä
- Tarve on kasvanut huomioida ympäristö- ja maisema-asiat toiminnassa (vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kulttuuri- ja maaseutumaisema, muut elinkeinot, paikallisten asukkaiden perinteiset nautintaoikeudet ym.)
- Alueelliset toimijat yhdessä paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa kehittävät luonnonvarojen kestävää käyttöä
- Työryhmä ja ympäristöfoorumi muodostavat toimintakokonaisuuden, joka edistää vuoropuhelua kansalaisten ja eri toimijoiden välillä
- Toiminnan ytimessä on paikallisuus ja paikallisten toimijoiden yhteistyön kehittäminen sekä keskeisistä tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen
Toimintatavat
Yhteistyöryhmän tavoitteena on edistää eri tahojen välistä keskustelua ja tiedonvaihtoa yhteistyön lisäämiseksi ja konkreettisten toimien edistämiseksi. Ryhmän kokoukset ovat alusta, jolla voidaan esitellä mm. aluetta koskevaa uutta (tutkimus)tietoa, suunnitteilla ja meneillään olevia toimenpiteitä, hanketoimia, kaava-asioita, tulossa olevia rahoituksia yms, jotta toimijat alueella tietäisivät toistensa toimista ja voisivat myös saada synergiaetuja toimintaansa yhteistyön kautta. Yhteistyöryhmä ei itsessään ole aktiivinen toimija, vaan se edistää siinä mukana olevien tahojen toimintaa ja yhteistyötä.
Yhteistyöryhmän kokouksiin ja osaksi yhteistyöryhmää on tervetullut kuka tahansa Koitajoen valuma-alueen asioista kiinnostunut. Kokouskutsu lähetetään ryhmään mukaan ilmoittautuneille (sähköpostilista) ja kutsua saa jakaa eteenpäin. Kokouksiin kutsutaan myös asiantuntijoita pitämään alustuspuheenvuoroja.
Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Kokoukset voivat olla etänä tapahtuvia tai hybridimuotoisia. Kokouksiin valitaan teema, johon pienemällä valmisteluporukalla mietitään alustuspuheenvuorot. Teemat voivat vaihdella kokousten välillä.
Yhteistyöryhmän kokouksilla ja niissä käydyillä keskusteluilla myös valmistellaan syksyisin järjestettävää Koitajoki-Koitere foorumia. Teemoitettujen kokousten tarkoituksena on keskustelujen kautta miettiä laajempaa yleisöä kiinnostavia näkökulmia ja etsiä yhdessä hyviä puheenvuoroja foorumiin.
Ryhmä vastaa itse omasta toiminnastaan, eikä millään taholla ole toisaalta yksinvaltaa, mutta ei myöskään yksin vastuuta ryhmän vetämisestä. Kokousten koollekutsuja vaihtuu sen mukaan, kellä taholla on meneillään esimerkiksi jokin hanke, jonka kautta yhteistyöryhmän toimintaa voidaan edistää. Yhteistyöryhmä valitsee itse kokousten koollekutsujan. Yhteistyöryhmä tarjoaa valmiin verkoston sidosryhmätyöhön. Kokousten kustannuksiin (tilavuokra+kahvitus) voi osallistua myös muut tahot kuin kokousten koollekutsuja.
Yhteistyöryhmän koollekutsujana ja sihteerinä toimii Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinaattori.
Viestintä
Ryhmän ulkoista viestintää on pääasiassa Koitajoki-Koitere foorumi.
Koitajoki-Koitere-foorumit ovat avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tehdään Koitajoen aluetta ja siellä tapahtuvaa erilaista hanketyötä tunnetuksi. Tilaisuuksissa keskustellaan valuma-alueen luonnon käytöstä ja vesien ympäristökysymyksistä sekä monikäytöstä. Foorumeissa on tavoitteena etsiä ratkaisuja, virheisiin keskittymisen sijaan. Foorumeita järjestetään noin kerran vuodessa ja ne antavat teemoista kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua ja tuoda esiin omia mielipiteitään.
Koitajoki-Koitere foorumi
- teemallinen keskustelutilaisuus
- asiantuntijapuheenvuoroja
- paikallisia kommenttipuheenvuoroja
- keskustelua
- työpajoja
Koitajoki-Koitere foorumilla ei ole vakiintunutta rahoitusta, joten järjestämiseen tarvitaan erillinen tuki esimerkiksi meneillään olevalta hankkeelta tai joltakulta toimijalta.






Alue matkailukohteena
Matkailu
Koitajoen valuma-alueella on runsaasti luontomatkailukohteita. Sekä Ylä- että Ala-Koitajoen ympäristössä on retkeilyreittejä laavuineen ja tulentekopaikkoineen ja kansallispuistoissa pääsee tutustumaan tarkemmin monimuotoiseen luontoon. Koitajoki on lisäksi tunnettu melontakohde, joka sopii myös aloittelijoille.
Historian ystävät voivat tutustua muun muassa miilukulttuuriin Patvinsuon kansallispuistossa sekä löytää sotahistorian jälkiä Petkeljärveltä. Koitajoen retkilyalueella sijaitsee lisäksi vanhoja metsänvartijan tiloja ja savottakämppiä.
Myös kulttuurimatkailijoille on kokemista Ilomantsissa. Esimerkiksi Parppeinvaaran Runokylässä karjalaisuus näkyy: tarjolla on kantelemusiiikkia, käsitöitä, perinneruokia sekä palasia ortodoksisuudesta, sotahistoriasta ja luonnosta.
Rajavesi
Koitajoki sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla molempien valtioiden puolella. Venäjällä joki virtaa Karjalan tasavallan alueella.
Suomi on yhtenä sopijaosapuolena Euroopan talouskomission (ECE) yleissopimuksessa maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä. Tähän pohjautuen Suomella on lisäksi kahdenvälinen sopimus rajavesistöjen veden laadun seurannasta. Koitajoki on osa Vuoksen vesistön valuma-aluetta, mikä kuuluu yhdessä seurattaviin kohteisiin.
Koitajoen valuma-alueella, Patvinsuolla, sijaitsee kansainvälinen yhdennetyn seurannan alue, Hietajärvi. Yhdennetyn seurannan ohjelmassa tutkitaan muun muassa kaukokulkeumien vaikutuksia ympäristöön.
