Mikä on biosfäärialue?

Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita

Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita, jotka kuuluvat Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn “Ihminen ja biosfääri”(Man and the Biosphere) -ohjelmaan.

Biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, johon kuuluu 738 aluetta 134:ssä maassa (2022). Suomessa alueita on kaksi: Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueet.

Biosfäärialueet ovat toimintaohjelmia ja rajattuja maantieteellisiä alueita, joilla on ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri. Alueilla pyritään luonnon ja ihmisten väliseen sopusointuiseen vuorovaikutukseen.

Biosfäärialueilla on kolme perustehtävää, jotka ovat toisiaan tukevia. Tehtävänä on

1. edistää luonnon monimuotoisuutta
2. kehittää alueelle sopivaa ekologista, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kestävää kehitystä
3. tukea kehityshankkeita, ympäristökasvatusta, neuvontaa ja tutkimusta.

Biosfäärialueet täydentävät kulttuurin- ja luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja muita alueita, joilla on osoitettu olevan suuria luonto- ja kulttuuriarvoja. Biosfäärialuenimitys sinällään ei tuo suojaa juridisessa mielessä. Se ei myöskään millään tavalla rajoita tai lisää olemassa olevia suojelualueita koskevia vaatimuksia.

toiminta alkanut

maata

aluetta

Biosfäärialueet muodostetaan paikallisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Perustamisen jälkeen biosfäärialueita hallinnoidaan kansallisesti ja niiltä edellytetään säännöllistä raportointia sekä tutkimustulosten jakamista kansainvälisessä biosfäärialueverkostossa. Suomessa biosfäärialueita hallinnoi ympäristöministeriö ja paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Toiminta perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja yhdistysten, kesken.

Biosfäärialueet koostuvat yleensä kolmesta vyöhykkeestä, joissa ihmistoiminnan määrä vaihtelee ja joilla kolmea perustehtävää toteutetaan:

1. Ydinalue koostuu arvokkaista luontoalueista, joita Pohjois-Karjalan biosfäärialueella edustavat Kolin, Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistot, Koivusuon luonnonpuisto sekä Kesonsuon ja Ruunaan luonnonsuojelualueet.

2. Teoreettisessa mallissa ydinalueen ympärillä on puskurivyöhyke, joka lieventää uloimman vyöhykkeen vaikutuksia suojeltuihin luontoalueisiin. Pohjois-Karjalan biosfäärialueella suojelualueita ei ympäröi erillinen puskurivyöhyke, vaan ydinalueiden läheisyydessä olevat Natura 2000 -alueet nähdään ydinalueiden suojelua tukevina alueina.

3. Uloin vyöhyke eli yhteistoiminta-alue on puolestaan tiheämmin asuttu ja vahvemmin ihmistoiminnan alue. Suojeltua luontoaluetta ympäröivillä vyöhykkeillä voidaan harjoittaa kestävää taloutta ydinalueen luonto- ja kulttuuriarvoja tai ekosysteemipalveluja tuhoamatta.

Biosfäärialueiden kolme perustehtävää

Ympäristön- ja luonnonsuojelu, jonka tavoitteena on turvata maisemien, ekosysteemien, lajien ja geneettisen muuntelun monimuotoisuus.

Yhteiskunnallinen kehittäminen kestävän kehityksen hengessä huomioon ottaen ekologia, talous, kulttuuri ja sosiaaliset suhteet.

Yhteistoiminta, jonka tavoitteena on tukea kehityshankkeita, ympäristökasvatusta, neuvontaa ja tutkimusta sekä tarjota yhteyksiä ja tiedonvaihtoa paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämisen ja suojelun kysymyksissä.

Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita

Biosfäärialueiden kolme perustehtävää

Hyödyllisiä linkkejä