Väitöskirjatutkimus: Kestävyysmurrosten lokalisoiminen Pohjois-Karjalan biosfäärialueella

Kestävyysmurrosten edistäminen ekologisten kriisien aikakaudella vaatii laajoja ja nopeita rakenteellisia ja systeemisiä muutoksia yhteiskunnan eri sektoreilla. Kestävyysmurrosten lokalisoimisen keskeiseksi edellytykseksi on tunnistettu muun muassa sektorirajat ylittävä yhteistyö. Myös paikallisen toimintaympäristön sekä sen toimijoiden kattava huomioiminen osana murrosta tukevaa tiedontuotantoa on osoittautunut keskeiseksi.

Näihin vaatimuksiin on pyritty viime vuosikymmenien ympäristöhallinnassa vastaamaan erinäisillä verkostomaisen hallinnan muodoilla. Näissä on toiminnan tehokkuuden lisäksi painotettu entistä inklusiivisempaa osallistumista ja tiivimpää vuorovaikutusta osana yhteistä päätöksentekoa ja oikeudenmukaisempien siirtymien mahdollistamista. Kestävyysmurrosten toteuttaminen tehokkaasti, vuorovaikutteisesti ja oikeudenmukaisesti on vallitsevissa ympäristöhallinnan käytännöissä osoittautunut kuitenkin haastavaksi. Tämä luo tarpeen ajantasaiselle tiedolle kestävyysmurrosten lokalisoimisesta paikallistason verkostomaisissa yhteistyön muodoissa.

Tutkimuksen tarkoitus

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on saavuttaa lisää ymmärrystä kestävyysmurrosten jalkauttamisesta paikallistasolla vallitsevissa ympäristöhallinnan yhteistyörakenteissa sekä siitä, kuinka vuorovaikutus ja yhteistyö näiden hallintaprosessien aikana toteutuu niissä osallisina olevien tahojen välillä.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue toimijatahona, joka osallistuu paikallistason kestävyysmurrosten edistämiseen UNESCO MaB – ohjelman ohjaamana ja Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen hallinnoimana tarjoaa monipuolisen näkökulman paikallistason ympäristöhallintaan.

Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena, jossa hyödynnetään useampia erilaisia aineistonkeruun menetelmiä. Näitä ovat tutkimushaastattelut, osallistuva havainnointi sekä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen toimintaa koskevien asiakirjamateriaaliaineiston kerääminen sekä työpajat.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikilta siihen osallistuvilta tahoilta pyydetään osallistumissuostumus. Tutkimuksen aineiston keräämistä toteutetaan vuosien 2025 ja 2026 aikana Pohjois-Karjalan biosfäärialuetoiminnan yhteydessä.

Tutkimustuloksista tiedottaminen

Väitöskirjatutkimus on artikkeliväitöskirja, joka koostuu kolmesta erillistä artikkelista. Kukin artikkeli julkaistaan soveltuvassa tieteellisessä vertaisarvioidussa julkaisussa. Tutkimusartikkelien sekä väitöskirjatutkimuksen julkaisemisesta tiedotetaan tutkimukseen osallistuneita tahoja tutkimuksen toteuttajan toimesta.

Lisätiedot

Väitöskirjatutkimus toteutetaan osana Itä-Suomen yliopiston johtamaa Kestävyysmurroksen tohtorikoulutuspilottia (SusTra). Tohtorikoulutuspilotti käynnistyy vuosille 2025–2027 yhteistyössä 10 yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tohtorikoulutuspilotissa koulutetaan Suomeen 40 uutta tohtoria Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyössä myöntämällä rahoituksella.

Väitöskirjatutkimuksesta vastaa Väitöskirjatutkija Niko Nesterinen Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitoksella. Nesterinen tekee väitöskirjaansa osana professori Irmeli Mustalahden johtamaa Responsive Natural Resources Governance -tutkimusryhmää ympäristöpolitiikan alalle (YTT).

Tutkimuksen ohjaajina toimivat Professori Irmeli Mustalahti ja Yliopiston lehtori Marja Alastalo Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätietoja väitöskirjatutkimuksen toteuttamisesta antaa:

Väitöskirjatutkija, Niko Nesterinen, Historia- ja maantieteiden laitos, Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], +358294455477 

Tutkimuksesta on laadittu tutkimustiedote ja tietosuojaseloste, jotka ovat luettavissa alla olevista painikkeista.