Tutustumismatka Saaristomeren biosfäärialueelle 3. – 6.9.2024
Unescon Ihminen ja biosfääriohjelmaan kuuluvat biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen kokeilu- ja mallialueita, jotka pyrkivät parantamaan ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Toiminnassa yhdistyy elinympäristön monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristötutkimus. Suomessa on kaksi biosfäärialuetta, Pohjois-Karjalan biosfäärialue ja Saaristomeren biosfäärialue. Pohjois-Karjalassa toimivat Kestävät kylät -hankkeet ja Pohjois-Karjalan biosfäärialue järjestävät syyskuun alussa opintomatkan Saaristomeren biosfäärialueelle.
Matkan aikana tutustutaan Saaristomeren biosfäärialueen toimintaan ja toimijoihin sekä luontoon ja yritystoimintaan. Tavoitteena on löytää malleja ja hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen ja sen toimijoiden tiiviimpään yhteistyöhän. Matka on tarkoitettu biosfäärialueen toiminnasta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille. Olitpa sitten jo pitkää biosfäärialueen toiminnassa mukana ollut tai vasta äskettäin toiminnasta kiinnostunut, nyt on hyvä aika hypätä mukaan!
Matkan aikana tutustutaan Saaristomeren biosfäärialueen toimintaan ja toimijoihin sekä luontoon ja yritystoimintaan. Tavoitteena on löytää malleja ja hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen ja sen toimijoiden tiiviimpään yhteistyöhän. Matka on tarkoitettu biosfäärialueen toiminnasta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille. Olitpa sitten jo pitkää biosfäärialueen toiminnassa mukana ollut tai vasta äskettäin toiminnasta kiinnostunut, nyt on hyvä aika hypätä mukaan!
Ohjelma (muutokset mahdollisia)
Tiistai 3.9.
09:00 Lähtö Joensuun rautatieasemalta (9:00 Joensuu – 13:33 Pasila, juna IC 6, vaunu 5, yläkerta, paikat 65 – 94) – junassa omatoiminen ja omakustanteinen ruokailu/omat eväät
13:41 Vaihto Pasilassa (13:41 Pasila – 15:33 Turku (Kupittaa), juna S 955, vaunu 5, alakerta, paikat 1 ja 3 – 31)
15:33 Juna Perillä Turussa
16:00 Bussikuljetus kohti Korppoota – kyydissä mukana opas kertomassa alueesta
18:30 Perillä Korppossa – Majoittuminen Hotelli Korpoströmissä
19:00 Illallinen Hotelli Korpoströmissä
Keskiviikko 4.9.
08:00 Aamiainen
09:00 Saaristomeren biosfäärialueen esittely – Katja Bonnevier ja tiimi
10:00 Retki ulkosaaristoon – Aspö Charter Taksivene
11:00 Brännskär – tutustuminen toimintaan, Turunmaan Saaristosäätiöön ja lounas
13:00 Siirtyminen Yttersholmiin – tutustuminen laidunnukseen, luonnonlaidunlihaan ja matkailuyrittäjyyteen saaristossa (clamping), lopuksi lyhyt kävely Kirjaisiin
16:00 Bussiin siirtyminen Kirjaisissa
17:00 Illallinen Nauvon vierasvenesatamassa – L’Escale (omakustanteinen)
20:00 Paluu Korpoströmiin
Torstai 5.9.
07:30 Aamiainen
08:30 Tutustuminen Korpoströmin toimintaan ja Biosfääriakatemiaan
10:00 Aktiviteettien kautta tutustuminen Saaristoon (purjehdus, melonta tai mindfulness)
12:00 Lounas Korpoströmissä
13:00 Siirtyminen Korppoon keskustaan
14:00 Tutustuminen biosfääripolkuun ja yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa
17.00 Lähettiläsohjelmaan tutustuminen lähettiläiden kertomana
18.00 Illallinen Korppoossa- Nestors Backpocket
21.00 Paluu Korpoströmiin
Perjantai 6.9.
08:00 Aamiainen
09:00 Lähtö Hotelli Korpoströmiltä kohti Turkua
12:40 Juna kohti Joensuuta (12:40 Turku (Kupittaa) – 14:34 Pasila, juna IC 956, vaunu 5, yläkerta, paikat 65 – 90 ja 93 – 94 ja 97 – 98) – junassa omatoiminen ja omakustanteinen ruokailu/omat eväät
15:19 Vaihto Pasilassa (15:19 Pasila – 19:36 Joensuu, juna IC 7, vaunu 5, yläkerta, paikat 65 – 94)
19:36 Juna perillä Joensuussa
Esittely kohteista ja toimijoista - näihin toimijoihin ja teemoihin pääset ainakin tutustumaan retken aikana
- Saaristomeren biosfäärialue
- Saaristokeskus Korpoström
- Biosfääriakatemia
- Junnulabra
- Biosfääripolku
- Biosfäärialuelähettiläs -ohjelma
- Biosfäärialueen kumppanit ja yrittäjyys saaristossa
- Brännskär – Turunmaan Saaristosäätiö
- Mathandverk – Artesaaniruoka -toiminta
- Laidunnus Saaristossa
- I samma Båt -Leader
Saaristomeren biosfäärialue ja biosfääritoimisto
Saaristomeren biosfäärialue
Saaristomeren biosfäärialue on toinen Suomen biosfäärialueista. Saaristomeren biosfäärialue
perustettiin vuonna 1994 ja se koostuu Saaristomeren kansallispuistosta ja Turunmaan saariston
alueista, jotka kuuluvat Paraisten kaupungille ja Kemiönsaaren kunnalle. Käytännössä tämä
tarkoittaa Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Iniön kunta-alueita kokonaisuudessaan ja osia
Paraisten, Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kunta-alueista.
Biosfäärialueella on noin 3 500 asukasta, joista noin 360 asuu pienillä saarilla, joihin ei ole
maantielauttayhteyttä. Asukkaista pääosa on ruotsinkielisiä ja heidän keski-ikänsä on suhteellisen
korkea muuhun maahan verrattuna. Vapaa-ajanasukkaita on moninkertainen määrä, ja hyvin
varusteltujen vapaa-ajanasuntojen käyttäminen toisena kotina yleistyy koko ajan. Tämän myötä
kasvaa myös matkailun merkitys elinkeinona saaristossa.
Kaikkien maailman biosfäärialueiden on toteutettava toiminnassaan kolmea tehtävää, jotka ovat
oman toiminta-alueen säilyttäminen, kehittäminen ja tukeminen. Tiivistettynä Saaristomeren
biosfäärialueen näkökulmasta nämä ovat:
- Saariston kulttuuriperinnön, luonnon monimuotoisuuden, perinteisen kulttuurimaiseman ja
- hyvinvoivan Saaristomeren säilyttäminen. Haluamme säilyttää saariston lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, mutta myös ihmisen kulttuurin ja perinteet.
- Ympärivuotista asumista, työllisyyttä, kestävää matkailua ja saaristoympäristön kestävyyteen liittyviä innovaatioita ja kiertotaloutta edistävien kehittämishankkeiden toteuttaminen.
- Tiedon, hyvien kokemusten ja kontaktien välittäminen sekä kaikkien Saaristomeren alueella asuvien ja toimivien innostaminen löytämään oma roolinsa kestävässä yhteiskuntakehityksessä.
Saaristokeskus Korpoström on tieteiden, luonnon, taiteen ja kulttuurin vierailukeskus, jonka tehtävä on ”käsitellä ihmisen suhdetta saariston luontoon – sekä historiallisesti että nykypäivänä ja tulevaisuudessa – ja välittää saaristoa ja sen erityispiirteitä kävijöilleen.” Saaristokeskus tekee tieteiden välistä työtä luodakseen näyttelyitä ja tapahtumia, joissa esitetään mielenkiintoisia näkökulmia saaristokysymyksiin ja -ilmiöitä. Talossa yhdessä työskentelevät tiedemiehet, taiteilijat, kulttuurityöntekijät, vapaaehtoiset ja virkamiehet. Saaristokeskus toimii myös meribiologian tutkimuskeskuksena (Åbo Akademi), Saaristomeren Kansallispuiston tukikohtana (Metsähallitus), vierailusatamana ja konferenssikeskuksena. (Lähde: Turunmaan saaristosäätiö)
Retken majoittuminen ja monet ruokailuista tapahtuvat Saaristokeskus Korpoströmin hotellissa ja ravintolassa Korppoossa. Rakennuksen näyttelytiloihin on avattu maaliskuussa biosfäärialueista kertova päänäyttely. Saaristokeskuksesta löytyy myös biosfäärialueen toimistotilat ja osana Biosfääriakatemia -hanketta järjestettävän Junnulabran toiminta. Saaristokeskusta ylläpitää Turunmaan Saaristosäätiö.
Biosfääriakatemia - kouluyhteistyötä ja lapsille suunnattua ohjelmaa
Biosfääriakatemia on biosfäärialueen pedagoginen ohjelma, joka on jaettu eri osa-alueisiin: varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoiminta sekä toiminta vierialijoille. Biosfääriakatemian kautta edistetään kestävyysajattelua kaikessa varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen toiminnassa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten kykyä toimia kestävyyden hyväksi lähiympäristössään sekä heidän osallisuuttaan biosfäärialueella. Yhteistyössä eri järjestöjen kanssa kautta halutaan lisätä saariston luonnon ja kulttuurin tuntemusta ja syventää näin nuorten suhdetta luontoon ja lähiympäristöön. Kouluyhteistyön kautta muun muassa biosfäärialueen seitsemäsluokkalaiset osallistuvat Biosfäärialue koulussa -ohjelmaan joka kevät.
Junnulabrassa lapset, nuoret ja uteliaat aikuiset saavat muutaman tunnin ajan olla saaristotutkijoita. Lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin Itämeressä eläviin kasvi- ja eläinlajeihin, tutkimaan merenpohjassa eläviä eläimiä ja ottamaan erilaisia vesinäytteitä. Junnulabra on avoinna kesäkuun puolesta välistä koulujen alkuun ja lapsia on opastamassa kesätöihin palkatut nuoret. Junnulabran toiminta on osana Biosfääriakatemia hanketta. Toimintaa koordinoi Saaristomeren UNESCO biosfäärialue yhteistyössä Åbo Akademin Ympäristö- ja meribiologian yksikön sekä Saaristokeskus Korpoströmin kanssa.
Biosfääripolku on 1,8 km pitkä reitti vaihtelevan luonnon halki; havumetsää, pieni pähkinälehto kallion yli ja teitä pitkin Korppoon koulukeskuksen tuntumassa ja Verkanin vierassatamassa. Tasapaino ihmisen ja luonnon välillä on reitin kokonaisvaltainen teema ja avaa sen, mistä Saaristomeren Unescon biosfäärialueessa on kyse! Polku kulkee kallioiden yli ja vaatii kävelijältä ketteryyttä vaihtelevassa maastossa. Biosfäärialue on luonut luontopolun yhteistyössä Paraisten kaupungin ja paikallisten yhdistysten kanssa.
Tutustumme polkuun ja sen kautta myös yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa, sekä erityisesti kouluyhteistyöhön biosfäärialueella.
Biosfäärialuelähettiläs -ohjelma – tutustu biosfäärialuelähettiläisiin
Saaristomeren biosfäärialueella on jo useamman vuoden ajan ollut biosfäärialueen lähettiläsohjelma. Sen kautta on koulutettu jo 70 henkilöä viemään biosfäärialueen sanomaa eteenpäin monikasvoisesti. Matkalla tavataan lähettiläistä ja kuullaan ohjelman rakenteesta ja toimintatavoista.
”Biosfäärilähettiläs on henkilö, jolla on tarvittavaa tietämystä, kiinnostusta ja innostusta levittää eteenpäin tietoa yhteisestä biosfäärialueestamme muille. Kaikki biosfäärilähettiläät saavat itse määritellä roolinsa lähettiläinä – jotkut käyttävät tietämystään ja kontaktejaan työelämässä, toiset haluavat edistää kestävää kehitystä järjestötoiminnassa tai puhtaasti yksityisellä tasolla.”
Yrittäjyys saaristossa – kumppanuustoimijoihin tutustuminen
Brännskär on vanha kalastustila keskellä kaunista Turunmaan saaristoa. Saarelle on luotu yhdessä Turunmaan Saaristosäätiön kanssa pieni luonnonläheinen käyntisatama, josta löytyy kahvila, sauna, vastaleivottua leipää ja savukalaa. Brännskär ei kuitenkaan ole ainoastaan käyntisatama, saari on myös kotipaikka. Uutuutena saarella on myös mahdollisuus tutustua Glampingiin, saarella voi yöpyä kalustetuissa teltoissa. Saarella asuu kaksi perhettä vuoden ympäri. Yrittäjyys elää.
Biosfäärialue oli perustamassa Leader-hankkeella Turunmaan Saaristosäätiötä ja Brännskär oli taas Säätiön ensimmäinen kohde. Säätiö omistaa kohteita Saaristossa ja vuokraa niitä eteenpäin tahoille, jotka voivat edistää kohteiden ja yleisesti saariston elinvoimaisuutta.
MovingHeart – melontaa ja mindfulnessia
Biosfäärikumppani MovingHeart tarjoaa mm. räätälöityjä melontaretkiä sekä mindfulness -kävelyitä. Torstai-aamuna on mahdollisuus tutustua tarkemmin heidän toimintaansa.
Mathandverk – Artesaaniruoka -toiminta
Suomen artesaaniruoka ry on Saaristomeren biosfäärialueen kumppani. Yhdistys toimii edunvalvojana ja kaikkien artesaaniruuasta kiinnostuneiden yhdistäjänä. Artesaaniruoka on ainutlaatuisia tuotteita, joiden makua, laatua ja yksilöllisyyttä teollisuudessa ei kyetä tuottamaan. Matkan aikana päästään tutustumaan yhdistyksen toimintaan sekä miettimään halukkuutta ja mahdollisuuksia yhteistyöhön biosfäärialueiden välillä.
Laidunnus ja luonnonlaidunliha Saaristossa
Matkan aikana kuullaan myös luonnonlaidunnuksesta Saaristossa niin kulttuurimaisemien ylläpidon kuin lähilihatuotannon näkökulmasta.
I samma Båt / Samassa veneessä -Leader –yhdistys
Turunmaan saariston ja Saaristomeren Leader-yhdistys tekee yhteistyötä biosfäärialueen kanssa. Tutustutaan ja jutellaan yhteistyömahdollisuuksista Leader-yhdistysten välillä.
Lyhyesti biosfäärialueista
Mikä on biosfäärialue?
Biosfääri on maapallon ympärillä oleva ohut, noin 30 kilometriä leveä kerros, joka sisältää kaiken elollisen maan päällä. Tässä ohuessa kerroksessa luonnon ja ihmisen on voitava toimia yhdessä tavalla, joka ei järkytä ekologista tasapainoa.
Kaikissa maailman biosfäärialueissa on kyse juuri siitä: Miten me ihmiset voimme saavuttaa myönteistä yhteiskuntakehitystä tuhlaamatta maapallon resursseja? Unescon toimeksiannosta kaikki biosfäärialueet toimivat pilottialueina, joilla ihminen voi asua ja kehittyä samalla kun yhteiskunta voi testata erilaisia luonnon, kulttuurin ja talouden näkökulmasta kestäviä ratkaisumalleja.
Kaikkien maailman biosfäärialueiden on toteutettava kolmea tehtävää, jotka ovat oman toiminta-alueen säilyttäminen, kehittäminen ja tukeminen:
- Säilyttäminen– vaalitaan luonto- ja kulttuuriarvoja.
- Kehittäminen– edistetään ekologisesti ja sosioekonomisesti kestävää kehitystä.
- Tukeminen– tuetaan kehittämishankkeita, valistusta ja ympäristökasvatusta sekä tutkimusta ja seurantaa, jotka edistävät kestävää kehitystä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Miten Unesco liittyy biosfäärialueisiin?
Biosfäärialueet ovat Unescon Ihminen ja biosfääri-ohjelman toteutuspaikkoja. Ohjelman tavoitteena on parantaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta maailmanlaajuisesti ja sen tärkein työväline on biosfäärialueiden perustaminen.
Ohjelma on yksi Unescon vanhimmista ja se perustettiin 70-luvulla. Ohjelman taustana on halu yhdistää luonnonsuojelun näkökulma ja ihmisen toiminnan kestämmäksi kehittäminen. Nähtiin, että molempia tarvitaan, sillä kumpikaan ei yksinään riitä. Ohjelma tarjoaa toiminalle yhteiset raamit, mutta ne on tarkoitettu sopeutettaviksi alueellisiin olosuhteisiin.
Unescolta haetaan biosfäärialuestatusta ja tällä hetkellä se on annettu 759 alueelle 136 eri maassa. Biosfäärialueet on tarkoitettu mm. YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Mitä biosfäärialue tavoittelee?
Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen kokeilu- ja pilotointialueita. Niiden tavoitteena on edistää alueen elinkeinojen kehittymistä kestävämmäksi ja sekä luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön säilymistä alueella. Alueet on myös tarkoitettu mallialueiksi, jotka vaihtavat keskenään ideoita ja hyviä käytäntöjä sekä jakavat niitä biosfäärialueen ulkopuolelle.
Kuka biosfäärialuetoimintaa tekee?
Jotta biosfäärialueen tavoite siitä, että se on kestävän kehityksen mallialue , voidaan saavuttaa, kaikkien, niin eri organisaatioiden, asukkaiden, viranomaisten kuin tutkimuslaitosten panos on tärkeä. Biosfäärialueen toimintaa ei toteuta pelkästään yksi organisaatio, vaan sitä toteuttavat kaikki asiasta kiinnostuneet toimijat.
Biosfäärialuetoiminta on siis yhteistyön tulos. ELY-keskukset vastaavat Suomessa toiminnan koordinoinnista, mutta toimet perustuvat alueelliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön.
Biosfäärialueella on Pohjois-Karjalassa työvaliokunta ja ohjausryhmä, joissa on edustettuna alueellisia toimijoita. Tarkoituksena on yhdessä miettiä miten biosfäärialuestatusta halutaan hyödyntää ja mitä toimia yhteisesti edistetään.
Mitä hyötyä biosfäärialueesta on alueelle?
Biosfäärialue on työkalu, josta on hyötyä ainoastaan jos sitä käytetään. Biosfäärialue on kansainvälisesti tunnustettu status, jonka kautta alue pääsee osaksi maailmanlaajuista biosfäärialueiden verkostoa. Verkostosta on mahdollista saada ideoita, hyviä käytäntöjä ja hankekumppaneita. Biosfäärialue tarjoaa kehittämiselle ja tutkimukselle valmiin alustan, jolla on samat raamit muiden biosfäärialueiden kanssa.
Miten biosfäärialuetoimintaa rahoitetaan?
Ympäristöministeriö on antanut biosfäärialueen koordinointitehtävän ELY-keskuksille ja Työ- ja elinkeinoministeriö kohdentaa koordinointia varten vuosittain noin yhden henkilötyövuoden. Unesco ei tarjoa rahoitusta biosfäärialueille.
Käytännön toimintaa tehdään hankkeilla, joissa koordinoiva taho voi olla mukana partnerina, sidosryhmänä tai muuten tukemassa. Pohjois-Karjalassa hankkeisiin on haettu rahoitusta EU:n Interreg -ohjelmista (mm. Karelia CBC, NPA). Paikallisia sidosryhmäyhteistyöhankkeita toteutetaan myös mm. Leader-rahoituksella.
Mitä rajoituksia biosfäärialue tuo alueelle?
Biosfäärialue ei tuo alueelle rajoituksia.
Biosfäärialueet täydentävät kulttuurin- ja luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja muita alueita, joilla on osoitettu olevan suuria luonto- ja kulttuuriarvoja. Biosfäärialuenimitys sinällään ei tuo suojaa juridisessa mielessä. Se ei siis rajoita tai lisää olemassa olevia suojelualueita koskevia vaatimuksia.
Toiminnan tarkoituksena ei ole asioiden rajoittaminen tai vastustaminen, vaan yhteisesti hyviksi koettujen asioiden edistäminen yhdessä. Biosfäärialue voidaan nähdä sateenvarjona, joka kokoaa alueen kestävän kehityksen tekoja yhteen.
Vielä testikäytössä
Suomi 
English