Biosfäärialueen kumppanuustoiminnalle ei ollut valmiita malleja, kun se perustettiin 2011. Halusimme mukaan toimijoita, jotka haluavat ja uskaltavat olla mukana ja voivat hyötyä yhteistyöstä ja biosfäärialueen maailmanlaajuisesta verkostosta sekä UNESCOsta taustayhteisönä.
Biosfäärialueen tavoite on olla mukana rakentamassa alueen toimintoja kestävämmäksi. Ainoa järkevä toimintatapa on työskennellä yhdessä niiden kanssa, jotka alueella toimivat. Matkailu on ollut merkittävin kumppanuuksien toimiala.
Edelläkävijät
Ensimmäisiä kumppanuustoimintaan mukaan tulleita olivat Hotelli GreenStar Joensuun keskustassa ja Lieksalaiset Erä-Eero ky (luontomatkailuyritys) sekä Pielisen museo. Niiden kanssa on tehty kumppanuussopimus vuosina 2011 – 2012. Matkailuala on erittäin kansainvälinen ja kestävyyden tavoittelussa erityisasemassa. Monet pohjoiskarjalaisen yrityksen toiminta on jo kauan ollut lähtökohtaisesti ”kestävää” tai kestävyys on ollut yksi tärkeä osa toiminnan ylläpitämisessä. Kaikki ensimmäiset kumppanit olivat – ja ovat edelleen – selkeästi kansainvälisiä.
Joensuulainen Hotelli GreenStar on ollut loistava esimerkki toiminnallisen edelläkävijän kokonaisvaltaisesta kestävyysajattelusta. Hotellihuoneen hinta, laatu ja ympäristöasiat yhdessä ovat kova paketti, vaikka monet asiakkaat eivät varmasti tiedä, että hotellikonseptin kestävyyden rakenteiden (rakennuksen sijainti ja rakenteet, veden ja energian kulutus, päivittäiset toiminnot) kautta mahdollistuu myös edullinen hinta. Joensuun GreenStar –hotelli oli Suomen ensimmäinen, nyt toimipaikkoja on viisi.
Lieksan Kontiovaarassa on villieläinten katseluun- ja valokuvaukseen erikoistunut eritys Erä-Eero, jonka asiakaskunnasta erittäin suurin osa on ollut ulkomaalaisia. Yritys on sujuvasti luonnonsuojelualueiden ja talousmetsän rajapinnoilla ja näyttää esimerkkiä siitä, kuinka luonnon kautta saa tehtyä tulosta muutenkin kuin ampumalla eläimiä tai kaatamalla puut. Yrityksen tukikohtaan Lieksan Keljänpurolle ei ole kiinteää sähkölinjaa. Senkin kanssa on tultava toimeen. Korona ja Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet asiakaskuntaan, mutta ydin on pysynyt samana. Laadukas ja autenttinen villieläinten katsomismahdollisuus on edelleen kysytty. Erä-Eeron ahmat ovat maailmankuuluja
Lieksalaisen Pielisen museon puurakennuskokonaisuus on ainutlaatuinen ja kertoo paljon siitä, kuinka alueella on aiemmin eletty. Historian tunteminen on suomalaisellekin avartavaa, ei ihme että 15 prosenttia museon kävijöistä on ulkomaalaisia. Biosfäärialueen näkökulmasta Pielisen museo on hieno portti alueen historiaan ja puun käyttöön.
Kunnat, matkailuyritykset, tuotanto, yhdistykset
Ympäristöön liittyviä, tärkeitä kehittämistavoitteita on Pohjois-Karjalassa paljon. Kumppanit päättävät omasta tekemisestään. Kumppanuuden eli yhdessä tekemisen keskeiset ainekset ovat yhteinen käsitys ja kehittämisen tarpeista sekä hyvä keskustelu- ja toiminnallinen yhteys tavoitteiden toteuttamiseksi.
Biosfäärialueen puolelta ohjausryhmä ja työvaliokunta linjaavat kumppanuustoiminnan sisällöt.
Kumppanin tavoitteet ja yhteistyön tarpeet kirjataan kumppanuussopimukseen. Työvaliokunta hyväksyy kaikki kumppanuusjärjestelmään mukaan tulevat toimijat. Kestävyys toteutuu vain, jos riittävän moni sitä toteuttaa. Kumppaneita on vaikea saada liikaa.
Pohjois-Karjalassa mukana ovat alueen haltijoina ja tärkeinä toimijoina Ilomantsi, Lieksa ja Joensuu. Karelia Ammattikorkeakoulu yhdistää koulutuksen ja käytännön tekemisen. Kaikkien strategisissa tavoitteissa on yhtymäkohdat biosfäärialuetoimintaan.
Matkailualan pieniä yrityksiä on kumppaneina monta. Niiden kestävyystavoitteet ovat hyvin lähellä toiminnallista arkea. Matkailuyritykset ovat suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa ja onnistunut asiakassuhde on parasta mainosta – tyytyväinen asiakas tulee myös helpommin takaisin. Esimerkiksi energiatehokkuus, hyvä jätehuolto ja toiminta luonnossa luonnon ehdoilla näkyvät matkailua toteutettaessa. Yhä useampi osaa kiinnittää niihin huomiota.
Matkailuala on siirtynyt kestävyyden asioissa vähitellen sanoista tekoihin myös systeemitasolla. Matkailualan kansallisista kehittämistä johtaa Business Finland, joka on ottanut käyttöön ns. Sustainable Travel Finland –polun sertifikaatteineen (STF). Biosfäärialueen kumppanit ovat samalla polulla ja yhdessä kumppaneiden kanssa keskeisiä, myös STF-sertifikaattiin kuuluvia elementtejä ja osaamista on edistetty jo vuosia.
Kumppanuusjärjestelmässä on mukana myös tuotannollisia toimijoita, museoita ja yhdistyksiä.
Toiminnan tulevaisuus
Biosfäärialueen kumppanuustoiminta on kestävän kehityksen toiminnallinen kuvaaja. Kumppanuustoiminnan logo löytyy noin 30:stä kohteesta eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Kumppanit ovat sitoutuneet kehittämään toimintaansa kestävyyden periaatteiden mukaisesti. Yhteistyöverkosto jakaa kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä sekä luo hankkeita toiminnan ja viestinnän tueksi.
Toimijoiden omaehtoisuus on avain yhteistyöhön, joka toteutuu parhaiten hankkeissa. Hankkeet ovat kuitenkin määräaikaisia ja tulosten saamiseksi lyhyitä. Tulokset katoavat helposti hankkeen jälkeen, ellei niitä oteta aktiivisesti käyttöön. Kumppanuusjärjestelmä on yksi keino auttaa pitämään yllä yhteistyötä tulosten jalkauttamiseksi sekä helpottamaan kehittämistä ja näkyvyyttä. Toimintamalleja toiminnan kehittämiseksi haetaan myös muilta biosfäärialueilta.
Kumppanuustoiminnan ympäristö- ja yhteiskuntasisältöjen kautta rahoitusta hankkeisiin on saatavilla suhteellisen helposti EU:n kautta, useimmiten n. 10 – 20 % omarahoitusosuudella eli erittäin hyvällä hyötysuhteella.
Biosfäärialueen organisaatio on hyvin ohut ja hankkeiden luominen ja toteuttaminen on työlästä. Kaikkien hankehallinto-organisaatioiden aktiivisuus ja yhteistyö sekä muutama työntekijä lisää hankkeiden toteuttamiseen voivat mahdollistaa kumppanuustoiminnan käyttämisen laajasti alueen hyväksi. Samalla alueelle luodaan UNESCOn ohjelman kautta kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua asemaa kestävän kehityksen kentällä.
Kirjoittanut: Timo J. Hokkanen
English 
Suomi