Koitajoki-Koitere foorumi 8.-9.6.2022 – Mitä on saatu aikaiseksi?

Viidennen Koitajoki-Koitere foorumin teemana oli tutustua Freshabit LIFE IP Koitajoki-osahankkeen aikana Koitajoen ja Koitereen alueella toteutettuihin ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteisiin sekä hankkeen aikana tehtyihin selvityksiin. Tämän lisäksi foorumissa esiteltiin muutamia hankkeen ulkopuolisia vesistökunnostuksiin liittyviä ja teemaan hyvin sopivia kokonaisuuksia. Ensimmäistä kertaa kaksipäiväiseksi laajentunut foorumitapahtuma järjestettiin keskiviikkona 8.6. Ilomantsin kunnantalon Kalevala-salissa sekä torstaina 9.6. toteutetun maastokatselmuksen puitteissa. Keskiviikon esitystilaisuuteen oli mahdollista osallistua etäyhteydellä sekä paikan päällä. Tilaisuus keräsi yhteensä noin 50 osallistujaa seuraamaan toimenpiteitä toteuttaneiden tahojen esityksiä sekä osallistumaan päivän mittaan käytyihin keskusteluihin. Torstain maastokatselmuksella päästiin tutustumaan Freshabit LIFE IP Koitajoki -osahankkeen aikana Koitajoen alueella toteutettuihin kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteisiin toimenpidekohteisiin suuntautuneella yhteiskuljetuksella reilun 20 osallistujan voimin.

Koitajoki-Koitere foorumiin osallistujia kuvattuna Ilomantsin Kunnantalon Kalevala-salissa.
Järjestyksessään viides Koitajoki-Koitere foorumi (2022) järjestettiin Ilomantsin kunnantalolla ja Freshabit LIFE IP -Koitajoki osahankkeen toimenpidekohteisiin suuntautuneen maastoretken merkeissä.

Koitajoki-Koitere foorumi 8.6.2022 - Ilomantsin Kunnantalo

Foorumitilaisuuden avasi Ilomantsin kunnan tekninen johtaja Jarno Saastamoinen toivottaen foorumiin osallistuneet tahot tervetulleeksi sekä esitellen oman toimialansa toimintaa suhteessa Koitajoen alueella tehtävään yhteistoimintaan. Tilaisuuden fasilitaattorina toimi Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinaattori Vilma Lehtovaara.

 

Freshabit LIFE IP – yhteistyötä ja toimintaa, hankkeen koordinaattori Jari Ilmonen, Metsähallitus

 

Freshabit LIFE IP hankkeen koordinaattori Jari Ilmonen taustoitti esityksessään Freshabit LIFE IP hanketta sekä kuvasi kokonaisuudessaan hankkeen aikana Suomessa tehtyä työtä. Hankkeen puitteissa on mm. parannettu vesistökunnostusten avulla vesilinnuston, jokihelmisimpukan, kalojen sekä muiden vesi- ja kosteikkoeliöiden elinympäristöjä, vähennetty kohdevesistöihin tulevaa kuormitusta, lisätty muutettujen virtavesien elinympäristöjen monipuolisuutta, kunnostettu lintuvesiä sekä edistetty alueiden virkistyskäyttöä. Toimenpiteitä on tehty pysyvien menetelmien ja käytäntöjen, kunnostustoimenpiteiden sekä sisävesitietoisuuden- ja ymmärryksen lisäämisen tasoilla.

 

Lisätietoja: freshabitfin.pdf (metsa.fi)

 

Soiden ennallistaminen suojelualueille, suojelubiologi Maarit Similä, Metsähallitus

 

Metsähallituksen Maarit Similä kertoi esityksessään Freshabit LIFE IP hankkeen aikana Koitajoen ja Koitereen suojelualueilla toteutetuista soiden ennallistamisista. Kunnostustoimenpiteitä oli tehty mm. Viitasuon Koivuluhdansuolla, Kesonsuon Mykräsuolla ja Raviineilla, Puohtiinsuolla sekä Juurikkasuolla Koitajoen Natura-alueella. Tavoitteena toimenpiteissä on ollut mm. edistää alueen luontoympäristöjen monimuotoisuutta, palauttaa soiden alkuperäisiä vesireittejä ja vähentää Koitajokeen kohdistuvaa vesistökuormitusta.

 

Lisätietoja: Puohtiinsuon-ennallistamissuunnitelma-1.pdf (metsa.fi), Toimenpidesuunnitelma_raviinit _VALMIS (metsa.fi), Kesonsuo-Mykransuo-ennallistamissuunnitelma-2017-1.pdf (metsa.fi)

 

Koitajoen valuma-aluekunnostukset yksityisillä mailla, luonnonhoidon asiantuntija Asta Vaso, Suomen Metsäkeskus

 

Suomen Metsäkeskuksen Asta Vaso avasi esityksessään Koitajoen yksityisillä mailla toteutettuja valuma-aluekunnostuksia.  Vaso kertoi toteutuksen tällä alueella poikenneen normaalista valuma-alueperspektiivistä siten, että se oli tässä tapauksessa rakentunut pitkälti kolmen kylän ympärille Huhuksessa, Mekrijärvellä ja Hattuvaarassa. Kunnostusten yhteydessä toteutettiin neljä Kemera-rahoitteista hanketta Ala-Koitajoella, Huhuksessa, Kelsimäjoella ja Mekrijärvellä sekä Hattuvaarassa. Toimenpiteiden tavoitteina oli vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen, jota toteutettiin kosteikkojen, pintavaluntakenttien, laskeutusaltaiden, ojatukosten, pohjapatojen, eroosiosuojausten, tukittavien ojien ja vanhaan uomaan palautusten avulla.

 

Esitys: https://kareliabiosphere.fi/wp-content/uploads/2022/06/Freshabit-SMK-Koitajoki.pdf

 

Vedenlaadun ja ekosysteemipalvelujen arviointi Koitajoen alueella, tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

 

Suomen ympäristökeskuksen Martin Forsius kertoi esityksessään vedenlaadun ja ekosysteemipalveluiden arvioinnista Koitajoen alueella. Vedenlaadun mallintamista oli selvityksissä toteutettu suhteessa ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksiin mm. VEMALA-mallia hyödyntämällä sekä Puruveden että Koitajoen osalta. Ekosysteemipalvelujen arvioinnin tavoitteena oli osoittaa ekosysteemipalvelujen saatavuuden riippuvuutta turvemaiden maankäytössä, arvioida ennallistamistoimenpiteiden mahdollisuuksia palauttaa turvemaiden ekosysteemipalveluja sekä osoittaa ennallistamisen sekä spatiaalisen kytkeytyneisyyden vaikutusta maankäyttömuotojen ja hyötyjen näkökulmasta. Arvioinnin perusteella ennallistamistoimenpiteillä on suuri potentiaali ekosysteemipalveluille. Samalla arviointi antaa mahdollisuuksia havainnoida toiminnan vaikutuksia maankäyttömuodoittain tai mahdollisuuksia elinkeinomuodoittain. Tulosten perusteella maankäytön suunnittelun merkitys korostuu alueiden ekosysteemipalvelujen edistämisessä.

 

Esitys: https://kareliabiosphere.fi/wp-content/uploads/2022/06/Forsius-Koitajoki-tuloksia-080622.pdf

Lisätietoja: A2_Koitajoki_Task4-1.pdf (metsa.fi)

 

Kunnostuksia ja yhteistyötä Koitajoen vesistön tilan parantamiseksi, vesistöasiantuntija Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

 

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Tiina Käki kertoi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen roolista osana Freshabit LIFE IP Koitajoki-osahanketta, joka on kattanut osahankkeen koordinointia, yhteistyöryhmän ja Koitajoki-Koitere foorumin perustamista sekä kunnostuksia Koitajoen valuma-alueella. Töitä on tehty valuma-aluekunnostusten parissa myös Ala-Koitajoella. Alueen yhteistoiminnan osalta (yhteistyöryhmä ja foorumi) on esitetty toiveita jatkosta myös Freshabit LIFE IP- hankkeen päättymisen jälkeen. Samalla yhteistoiminnan yhteyteen toivotaan konkreettisempaa toimintaa ja tätä kautta myös toimintamuotojen arviointia ja uudistumista. Seuraava Koitajoki-Koitere foorumi järjestetään lokakuussa 2022, jossa on määrä käsitellä yhteistoiminnan jatkoa ja, jonne pyydetään eri tahojen mielenkiintoisia esityksiä. Kunnostustöiden osalta Käen esityksessä esillä olivat Sammalpuronsuon ja Kiukoisensuon ennallistaminen sekä Palosaaren ja Ukonsaaren välisen jo kunnostetun ennallistamiskohteen korjaustyöt. Toimenpiteiden tavoitteena on ollut vähentää Koitajokeen kohdistuvaa kiintoainekuormitusta, parantaa alueen vedenpidätyskykyä sekä lisätä alueen monimuotoisuutta.

 

Esitys: https://kareliabiosphere.fi/wp-content/uploads/2022/06/Kunnostuksia-ja-yhteistyota-Koitajoen-vesiston-tilan-parantamiseksi_POKELY.pdf

 
Freshabit LIFE IP yhteistyötä ja toimintaa dianäkymä kuvattuna Ilomantsin Kunnantalon Kalevala-salissa yläriville sijoitetun videokameran takaa.
Keskiviikkona 8.6. järjestettyä tilaisuutta pääsi pandemiatauon jälkeen seuraamaan paikan päällä, mutta siihen oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä.

Millaista aineistoa Koitajoen osahankkeessa on kerätty?

Seuranta Hietajärven valuma-alueella (Patvinsuon kansallispuisto), erikoistutkija Liisa Ukonmaanaho, Luonnonvarakeskus (Luke)

Luonnonvarakeskuksen Liisa Ukonmaanaho kertoi esityksessään toteutetuista seurannoista Hietajärven valuma-alueella. Yhteenvetona toteutetun seurannan tuloksista Ukonmaanaho kertoi erilaisten ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävien ohjelmien vaikuttaneen selkeästi laskeumiin ja erityisesti rikki- ja typpilaskeumien vähentymiseen. Tämä vähentyminen heijastuu valuma-alueen eri osiin, jolloin myös happamoitumisen uhka selkeästi vähentynyt. Tulosten perusteella pintavesin TOC pitoisuus ja väri ovat lisääntyneet, joka on johtanut pintavesien tummumiseen. Metsäekosysteemissä ei ole havaittu selkeää muutosta. Seurannan perusteella vuosittainen lämpötila on noussut kohdealueella merkittävästi. Myös kasvien peittävyyksissä on tapahtunut muutoksia.

 

Esitys: https://kareliabiosphere.fi/wp-content/uploads/2022/07/Koitajoki-forum-HIetajarvi-8.6.2022.pdf

 

Virtavesikunnostuksia – järvilohen ja planktonsiian elinympäristöjen parantamiseksi -Pohjois-Savon ELY-keskus, vesistöasiantuntija Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 

 

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Tiina Käki esitteli Pohjois-Savon ELY-keskuksen toteuttamia virtavesikunnostuksia kohdealueella. Toimenpiteitä on tehty Järvilohen elinympäristön parantamiseksi Koitajoella sekä planktonsiian elinympäristön parantamiseksi Kesonsuon ympäristössä Koitajoella. Toteutettuina toimenpiteinä ovat olleet mm. aiemmin toteutetut kutu- ja poikasalueiden rakentaminen kaivinkone- ja helikopterityönä sekä näihin liittyvien raportointien toteuttaminen, raivausnuottaukset sekä Freshabit LIFE IP Koitajoki-osahankkeen puitteissa sammalsiirtoihin liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteiden yhteydessä saadun tiedon perusteella voidaan sanoa, että vuosien välillä on vaihtelua kalojen poikastuotannossa, mikä johtuu useista päällekkäisistä ympäristötekijöistä.

 

Esitys: https://kareliabiosphere.fi/wp-content/uploads/2022/06/Virtavesikunnostuksia_POSELY.pdf

Kokemuksia vesistökunnostuksista hankkeen ulkopuolelta

Saarijärvenreitin valuma-aluesuunnittelu, luonnonhoidon asiantuntija Asta Vaso, Suomen metsäkeskus

 

Suomen metsäkeskuksen Asta Vaso esitteli Saarijärvenreitin metsätalouden alueellista vesiensuojelusuunnitelmaa. Kooltaan suuri ja natura-aluetta sisältävä kokonaisuus on painopistealue, jossa vesistökuormitus on suurta ja alueet tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. Samalla alueen erityispiirteenä oli se, että sillä oli tehty ennestään paljon hanketoimintaa. Valuma-aluesuunnittelun ajatuksena oli selvittää metsänkäytön vesistökuormitusta ja toteutettujen laskelmien avulla ennustaa myös tulevaa kuormitusta sekä toteuttaa tiedon pohjalta vesistökuormitusta vähentävää toimintaa. Toimenpiteitä toteutettiin lopulta neljällä valuma-alueella.

 

Esitys: https://kareliabiosphere.fi/wp-content/uploads/2022/06/Saarijarvenreitin-metsatalouden-alueellinen-vesiensuojelu-suunnitelma.pdf

 

Ilomantsin luonnonvarojen käytön historiaa Koitajoen ympäristön tilan muutosten kuvaajana, YTT tutkijatohtori Erika Albrecht, Itä-Suomen yliopisto (UEF)

 

Itä-Suomen yliopiston Erika Albrecht kertoi esityksessään Ilomantsin luonnonvarojen käytön historiaa kuvaavasta raportissaan. Raportin tavoitteena on ollut selvittää, millaisia luonnonvarojen käytön vaatimuksia Koitajoen alueen toimijoilla on ollut eri aikoina, kuinka alueen ihmiset ovat toimineet luonnonvarojen hyödyntäjinä, ympäristönmuuttajina ja ympäristönsuojelijoina sekä, kuinka ympäristöhallinto toimijana on vaikuttanut tämän vuorovaikutussuhteen osana. Selvityksen aineisto koostuu sanomalehti Karjalaisen, Karjalan maan kirjoituksista sekä vesi- ja ympäristöhallinnon asiakirjoista ja aiemmasta historiankirjoituksesta. Selvityksen perusteella Pamilonkoskesta 1940-luvulla käyty kamppailu osoittaa, että luonto ja luonnontilaisuus ovat olleet paikallisyhteisöille arvokkaita asioita. Koitajoen alueella metsätalous on maankäyttömuodoista suurin ja sen vaikutus vesistöihin ja biodiversiteettiin on merkittävä. Albrechtin mukaan soiden ennallistamistoimilla voidaan parantaa ojitettujen soiden ja entisten turpeennostoalueiden hiilensidontakykyä, luontoarvoja sekä alueen työllisyyttä. 2010-luvulla Ilomantsiin asettuneet kaivostoiminnan voi nähdä osoituksena raaka-ainetalouden uusnoususta ja luonnonvarojen hyödyntämisessä sekä luonto- ja kulttuurimatkailussa on havaittavissa korostuva yhteensovittamisen tarve. Valtion suojeluohjelmat ovat herättäneet vastustusta, vaikka niitä voi pitää nykyään myös matkailuvalttina.

 

Lisätietoja: Ilomantsin luonnonvarojen käytön historiaa Koitajoen ympäristön tilan muutosten kuvaajana (doria.fi)

 

Ympäristön parantaminen kyläläisten iloksi Issakassa Ilomantsijärven valuma-alueella, puheenjohtaja Päivi Solehmainen, Mäkikylät ry

Mäkikylät ry:n puheenjohtaja Päivi Solehmainen ja Jasmin Solehmainen kertoivat Mäkikylät ry:n Issakassa toteuttamista kosteikkokunnostuksista. Pala palalta kehitettävää aluetta on ennallistettu paikallisten yritysten kanssa tehtynä yhteistyönä Ilomantsinjärven tilan parantamiseksi sekä kyläläisten iloksi. Toteutuksessa oli käytetty mm. Leader-rahoitusta sekä Jasmin Solehmainen oli laatinut opinnäytetyönään alkukartoitusta tehtävälle työlle sekä mahdollisuuksia seurantatutkimuksen toteuttamiselle. Alueelle suunnitellaan vielä jatkotoimenpiteitä sekä myös jatkotutkimukset alueella ovat mahdollisia. Solehmaiset korostivat kokonaisuudesta saatavien hyötyjen olevan moninaiset, sillä ne eivät rajoitu pelkkiin luontoarvoihin, vaan tuovat myös yhteisöllisyyttä paikallisyhteisöön aktiivisen kylätoiminnan yhteydessä.

 

Lisätietoja: KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU (theseus.fi)

Koitajoki_Koitere foorumin esittelijöitä ja järjestäjiä Ilomantsin Kunnantalon Kalevala-Salissa kuvattuna 8.6.2022
Koitajoki-Koitere foorumin (2022) esittelijöitä ja järjestäjiä yhteiskuvassa. Vasemmalta Vilma Lehtovaara (Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Pohjois-Karjalan biosfäärialue), Jari Ilmonen (Metsähallitus), Maarit Similä (Metsähallitus), Tiina Käki (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), Eerika Albrecht (Itä-Suomen yliopisto), Päivi Solehmainen (Mäkikylät ry), Jasmin Solehmainen (Mäkikylät ry) ja Jarno Saastamoinen (Ilomantsin kunta).

Foorumitilaisuuden yhteydessä suunnattiin osittain katsetta myös tulevaan. Seuraava Koitajoki-Koitere foorumi on määrä järjestää lokakuussa 2022 ja sen suunnittelun tueksi foorumiin osallistuneilta tiedusteltiin näkemyksiä toiminnan onnistumisista, haasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista kyselylomakkeen avulla.

Torstai 9.6.2022 - Maastokatselmus

Vuoden 2022 Koitajoki-Koitere foorumin toinen päivä vietettiin Sammalpuronsuon, Piitsonsuon ja Mykränsuon ennallistamiskohteisiin, Hiiskosken virtavesikunnostuskohteisiin sekä Kesonsuon raviineille suuntautuneen maastokatselmuksen parissa.

Linja-auto sekä foorumin maastokatselmukseen osallistujat metsätien levikkeellä Sammalpuronsuon ennallistamisalueen vieressä sateisessa säässä.
Koitajoki-Koitere foorumin maastokatselmus toteutettiin torstaina 9.6. Ilomantsin kunnantalolta lähteneellä yhteiskuljetuksella. Kuvassa maastoretkikunta on saapunut Piitsonsuon ennallistamisalueella.

Sammalpuronsuon ja Kiukoisensuon sekä jo aiemmin kunnostettujen Palonsaaren ja Ukonsaaren välisen ennallistamiskohteen korjaustöissä on pyritty vähentämään Koitajokeen kohdistuvaa kiintoainekuormitusta ja parantamaan alueen vedenpidätyskykyä sekä lisäämään alueen monimuotoisuutta. Valuma-alueen luonnontilaisuudella on merkitystä uhanalaisen planktonsiian kutualueiden säilymisen kannalta. Sammalpuronsuolla toteutetut toimenpiteet ovat olleet osa Freshabit LIFE IP-hankkeen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toteutusta. Lisäksi vieraillulla Piitsonsuolla on toteutettu sekä Freshabit hankkeen että Hiilipörssin ennallistamistoimenpiteitä. Toteutetuista toimenpiteistä maastossa kertoivat mm. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, toimenpiteitä toteuttanut Janne Raassina Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina sekä Heikki Myöhänen Tornator Oyj:stä alueen maanomistajan perspektiivistä.

Ennallistettua suota Sammalpuronsuon alueella sateisessa säässä.
Ennallistettua suota Piitsonsuon alueella. Kuva: Rosanna Sjövik/ELY.

Mykränsuon ennallistamiskohteella Metsähallituksen Maarit Similä esitteli Metsähallituksen alueella tekemiä ennallistamistoimia. Kohteessa vesien luontaisia kulkureittejä katkaisseet sekä pohjaveden pintaa laskeneet ojitukset tukittiin syksyn 2019 aikana. Toimenpiteiden tarkoituksena on ollut nostaa suon vedenpintaa, palauttaa suon alkuperäisiä vesireittejä sekä parantaa alueen suoluonnon monimuotoisuutta.

Koitajoki-Koitere foorumin maastoretken osallistujat Mykränsuon ennallistamiskohteessa seisomassa puoliympyrässä ja kuuntelemassa Metsähallituksen edustajan esitystä.
Mykränsuon ennallistamiskohteeseen tutustutti Metsähallituksen Maarit Similä.

Hiiskosken kunnostuskohteessa tutustuttiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ala-Koitajoessa toteuttamiin virtavesikunnostuksiin. Joen olosuhteita on kunnostuksissa parannettu joen veden virtaaman lisäämisellä, rakentamalla jokeen laajoja kutu- ja poikasalueita sekä Freshabit LIFE IP Koitajoki -osahankkeen puitteissa toteuttamalla vesisammalten siirtoistutuksia. Tehtyjen kunnostustoimenpiteiden ja emokalasiirtojen seurauksena Saimaan järvilohi on saatu lisääntymään luonnossa ja jälkeläisten perinnöllistä monimuotoisuutta on pystytty lisäämään. Ala-Koitajoki on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen tärkeimpiä entisiä kutujokia.

Koitajoki-Koitere foorumin osallistujia Hiiskosken varrella tutustumassa virrassa tehtyihin virtavesikunnostuksiin. Oikealla taustalla Hiiskosken pato.
Hiiskosken virtavesikunnostuksiin tutustuttiin joen varrelta sekä padon ylittävältä sillalta käsin.

Viimeisenä toimenpidekohteena maastokatselmuksessa käytiin tutustumassa Kesonsuon raviineihin. Aiemmin toteutetut laaja-alaiset ojitukset ovat muuttaneet voimakkaasti raviinien ja niiden eteläpuolisten suoalueiden luonnontilaa. Perattuja ja oikaistuja uomia on alueella ennallistettu Freshabit LIFE IP -Koitajoen osahankkeen yhteydessä tavoitteena alueen luontotyyppien ja lajien elinympäristön tilan parantaminen.

You Might Also Like