Freshabit Life IP Koitajoki


Freshabit LIFE IP – veden valtakunnassa tapahtuu

 

Freshabit LIFE IP on hanke, jolla pyritään parantamaan sisävesien
ekologista tilaa sekä turvaamaan niiden monimuotoisuutta.

Hanketta toteutetaan vuosina 2016-2022 kahdeksalla kohdealueella, joista jokaisella sijaitsee myös vähintään yksi Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue.

 

Pohjois-Karjalan Ilomantsissa sijaitseva Koitajoki valuma-alueineen on yksi kohdealueista. Freshabit Life IP Koitajoki -osahankeessa
tehdään muun muassa valuma-aluekunnostuksia, parannetaan planktonsiian kutuolosuhteita ja kehitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä.

 

 

Freshabit-hankkeen logot
Kartta Freshabit -hankkeen osatoteutusalueista Suomessa

Koitajoki

Vuoksen vesistöön kuuluva Koitajoki mutkittelee itärajan tuntumassa sekä Suomen että Venäjän puolella. Koitajoki alkaa Venäjän puolella rajaseudun pienistä järvistä ja virtaa itänaapurin puolella noin 50 km ennen saapumistaan Ilomantsin pohjoisosaan. Luonnonsuojelualueen kaakkoisrajalta jokivesi jatkaa matkaansa takaisin Venäjän puolelle, palatakseen taas Ilomantsin Möhkössä Suomen puolelle. Möhkön alapuolella joki laskee Nuorajärveen ja siitä Mekrijärven kautta ja Kesonsuon luonnonsuojelualueen läpi lopulta Pamilon voimalaitoksen takia rakennettuun padottuun Tekojärveen. Koitajoki päättyy Rahkeenveteen, josta vedet laskevat Pielisjokea pitkin Pyhäselkään.

Koitajoen valuma-alue on kooltaan 6630 km2, josta Suomen puolella on 3741 km2. Valuma-alueella turvemaata on 39 %, metsämaata 77 % ja vesialueita 8,3 %. Todennäköisesti jääkaudella syntynyt joki on meanderoiva eli sen uoma mutkittelee huomattavasti. Veden kuluttavan vaikutuksen voi nähdä jokivarressa vanhoina jokiuomina, hiekkatörminä sekä juoluoina eli pääuomasta irti kuroutuneina joen mutkina.

Koitajoen pohjoisosa on Natura 2000 -aluetta. Koitajoen alueella sijaitsee lisäksi Ristisuon ja Ruosmesuon-Hanhisuon soidensuojelualueet sekä Koivusuon ja Kesonsuon luonnonsuojelualueet. Valuma-alueelle sijoittuu Patvinsuon sekä Petkeljärven kansallispuistot.

Toimenpiteet

Koitajoen osahankkeessa painopiste on vesistön ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Keskeisiä toimia ovat valuma-alue- ja elinympäristökunnostukset. Hankkeessa toteutetaan lisäksi Koitajoen planktonsiian sekä järvilohen kutualueiden kunnostusta. Luonnon monimuotoisuutta lisätään ojitettujen soiden ja pienvesien kunnostuksilla.

 

Hankkeessa käsitellään myös Hietajärvellä, ympäristön yhdennetyn seurannan alueella, 1980-luvulta lähtien tuotettua ympäristötietoa, jonka perusteella arvioidaan mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristön tilaan. Lisäksi arvioidaan kunnostustoimien ja luonnonvarojen kestävän käytön vaikutuksia valuma-alueen ekosysteemipalveluihin.

 

Alueen kestävän käytön edistämistä varten on koottu yhteistyöryhmä, jossa on mukana paikallisia toimijoita.

 

Lista koko Freshabit Life IP -hankkeessa tuotetuista julkaisuista (linkki vie Metsähallituksen sivuille.

 

Mies seisoo sillalla ja katselee Hiiskosken kunnostustoimia
Hiiskosken kunnostustoimia

Yhteistyöryhmä

Luonnonvarojen käyttö Koitajoen valuma-alueella vaikuttaa merkittävästi vesistön tilaan ja sen kehittymiseen. Luonnonvaroilla tarkoitetaan muun muassa puuta, turvetta, mineraaleja, marjoja, kaloja sekä vesivaroja ja luonnonmonimuotoisuutta. Luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi hankkeeseen on koottu yhteistyöryhmä alueen eri toimijoiden edustajista.

 

Yhteistyöryhmän tavoitteena on muodostaa uusia toimintamalleja yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yritysten kanssa sovittamalla yhteen luonnonvarojen käyttöä ja muita elinkeinoja sekä luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua. Toimintamallit voivat liittyä esimerkiksi matkailun edistämiseen tai paikallisten asukkaiden elinympäristöihin. Yhteistyöryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja valmistelee vähintään kerran vuodessa järjestettävän kaikille avoimen Koitajoki-Koitere -foorumin. Olennainen osa toimintaa on myös viestintä, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti paikallisuuteen.

 

Kaksi miestä seisoo joella
Eero Tuomisto esittelemässä Möhkön aluetta. Möhkön kylässä yhdistyvät muun muassa kulttuuri, sotahistoria, matkailu ja kalastus.

Yhteistyöryhmän jäsenet

Taneli Kolström, Luke, työryhmän puheenjohtaja
Marjut Ahokas, Ilomantsin kunta
Esko Pirinen, Ilomantsin kunta
Markku Lappalainen, Ilomantsi
Ulla Vartiainen, Ilomantsin museosäätiö
Seppo Lehtinen, Ilomantsi
Arto Laatikainen, Koitajoen kalastusalue
Eero Tuomisto, Möhkön matkailuyhdistys
Seppo Tuovinen, Endomines Oy
Metsähallitus
Risto Kannassalmi, Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys
Panu Mielonen, UPM-Kymmene Oyj
Saara Pihlman, Tornator Oyj
Minna Pulkkinen, Suomen metsäkeskus
Heikki Myöhänen, Tornator Oyj


Tiina Käki, POKELY (työryhmän sihteeri)
Vilma Lehtovaara, POKELY/Pohjois-Karjalan biosfäärialue (työryhmän sihteeri)


Lisäksi kokouksiin voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita.

Matkailu

Koitajoen valuma-alueella on runsaasti luontomatkailukohteita. Sekä Ylä- että Ala-Koitajoen ympäristössä on retkeilyreittejä laavuineen ja tulentekopaikkoineen ja kansallispuistoissa pääsee tutustumaan tarkemmin monimuotoiseen luontoon. Koitajoki on lisäksi tunnettu melontakohde, joka sopii myös aloittelijoille.

 

Historian ystävät voivat tutustua muun muassa miilukulttuuriin Patvinsuon kansallispuistossa sekä löytää sotahistorian jälkiä Petkeljärveltä. Koitajoen retkilyalueella sijaitsee lisäksi vanhoja metsänvartijan tiloja ja savottakämppiä.

 

Myös kulttuurimatkailijoille on kokemista Ilomantsissa. Esimerkiksi Parppeinvaaran Runokylässä karjalaisuus näkyy: tarjolla on kantelemusiiikkia, käsitöitä, perinneruokia sekä palasia ortodoksisuudesta, sotahistoriasta ja luonnosta.

 

 

Linkkejä (vievät ulkopuoliselle sivustolle)

Ala-Koitajoen retkeilyreitti
Patvinsuon kansallispuiston historiaa
Petkeljärven kansallispuiston historiaa
Matkailu Ilomantsissa
VisitKarelia Ilomantsi
Möhkön Matkailuyhdistys ry
Parppeinvaaran Runokylä

Ihmisiä veneessä Koitajoella

Kansainvälisyys

Koitajoki sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla molempien valtioiden puolella, joten myös kansainvälinen yhteistyö kunnostustoimissa on järkevää. Venäjällä joki virtaa Karjalan tasavallan alueella.

 

Suomi on yhtenä sopijaosapuolena Euroopan talouskomission (ECE) yleissopimuksessa maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä. Tähän pohjautuen Suomella on lisäksi kahdenvälinen sopimus rajavesistöjen veden laadun seurannasta Venäjän kanssa. Koitajoki on osa Vuoksen vesistön valuma-aluetta, mikä kuuluu yhdessä seurattaviin kohteisiin.

 

Koitajoen valuma-alueella, Patvinsuolla, sijaitsee kansainvälinen yhdennetyn seurannan alue, Hietajärvi. Yhdennetyn seurannan ohjelmassa tutkitaan muun muassa kaukokulkeumien vaikutuksia ympäristöön. Seurannan tuloksia hyödynnetään Freshabit-hankkeessa.

 

Koitajoella tehdään yhteistyötä myös Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kanssa. Vyöhyke on Suomen, Norjan ja Venäjän rajaa ympäröivä arvokkaiden luontoalueiden ketju, jonka tavoitteena on kehittyä laajasti tunnetuksi rajat ylittävän yhteistyön mallialueeksi, jossa on huomioitu niin luonnonsuojelu, sosiaalinen hyvinvointi kuin kestävä talouskin.